WORK 2018 -tapahtuman ohjelmalavoilla kuullaan molempina päivinä yrittäjyystarinoita, tutustutaan erilaisiin yrittäjyysverkostoihin ja saadaan tietoa yrityksen perustamiseen. Tiedätkö sinä esimerkiksi, mitä on kevytyrittäjyys? Lue mitä yrittäjyys merkitsee puhujillemme!
Tässä pieniä etukäteismietteitä tapahtuman puheenvuorojen pitäjiltä yrittäjyys teeman ympäriltä. Kuule koko puheenvuorot WORK 2018 -tapahtumassa.
”Työelämä, työntekemisen ja ansainnan tavat muuttuvat. Tulevaisuudentutkijoiden mukaan tulevaisuuden työelämä ja työurat ovat entistä pirstaleisempia, projektimaisempia ja mosaiikkimaisempia. Yrittäjyys on yhä useammalle tapa työllistyä ja hyödyntää omaa osaamistaan. Uhka vai mahdollisuus? Kevytyrittäjyys, eli itsensä työllistäminen laskutuspalveluyrityksen kautta, on vaihtoehto yrittäjyydelle ja palkkatyölle. Omapajan kevytyrittäjyys eli pajayrittäjyys mahdollistaa ihmiselle turvallisen polun yrittäjyyteen.”
– Marko Tyyskä, toimitusjohtaja, Omapaja.fi
”Millaisia taitoja ja tietoja tulevaisuuden työntekijällä kannattaisi olla erityisesti digitaalisen markkinoinnin alalla? Entä millä keinoilla yritys voi tukea työntekijää menestymään? Tule kuulemaan innostava kasvutarina markkinointiviestintätoimisto Kuulusta, jossa panostetaan uudenlaiseen tapaan tehdä töitä.”
– Mari Kellokumpu, sisällöntuotannon johtaja, Markkinointitoimisto Kuulu
”Koulutus antaa sinulle paljon eväitä elämään, mutta muuttuvassa työelämässä yrittäjämäinen asenne ja tekeminen ratkaisevat. Sisäistä oma get sh*t done -asenteesi ja tule kuulemaan, millaisia taitoja työelämä vaatii ja miten voit hyödyntää yrittäjyyttä työkaluna oppimiseen.”
– Eemeli Alanne, yrittäjyyskasvattaja, Oulu Entrepreneurship Society
WORK 2018 -tapahtumassa on neljä eri teemaa, tulevaisuuden työ, rekrytointi, koulutus ja yrittäjyys. Tutustu laajaan ohjelmakattaukseen näiden teemojen ympärillä.
Tutustu paikalla oleviin yrityksiin ja organisaatioihin etukäteen ja kohtaa yrityksien edustajia heidän ständillään. Mukana olevat yritykset ja organisaatiot löydät täältä.
Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan:
Ilmoittaudu
Asmo Saloranta vahvistaa: Yrityksen konkurssi ei ole yrittäjälle maailmanloppu. ”Rohkaisen kaikkia ihmisiä, niin yrittäjyydestä kiinnostuneita, jo yrittäjänä toimivia, sekä työntekijöitä kuin myös työttömiä eli ihan kaikkia ihmisiä yrittämään ja aloittamaan jotain uutta, mahdottomaltakin tuntuvaa asiaa, kunhan se itseään kiinnostaa, kun se on oma intohimo tai unelma. Olipa se sitten yritys tai työpaikka, käytännössä mikä tahansa.”
Näin sanoo Asmo Saloranta, joka puhuu WORK-messutapahtumassa Oulussa.
Saloranta lupaa kertoa oman tarinansa. Hänen kertomuksensa kohdistuu erityisesti yrittäjäksi aikoville. ”Kuvailen oman kokemukseni esimerkin pohjalta, että vaikka yrittäjänä ja yritystoiminassa epäonnistuu, se ei ole mikään maailmanloppu.”
”Omalta osaltani epäonnistuminen oli iso julkinen asia. Mutta elämä jatkui senkin jälkeen, ja epäonnistuminen sinänsä avasi uusia mahdollisuuksia ja portteja tulevaan”, hän toteaa. Hän teki julkisen konkurssin ja yllättyi sen seurauksista. ”Työtarjouksia on tullut enemmän kuin koskaan”, hän sanoo.
Epäonnistuminen tulee Asmo Salorannan mielestä nähdä ja kokea uudeksi mahdollisuudeksi ja luonnolliseksi poluksi eteenpäin, onnistumista kohti, uuteen onnistumiseen. Hän keksi start-up -yrityksessä paloturvallisen ja sähköä säästävän laturin. Tuotanto ei kuitenkaan ollut taloudellisesti kannattavaa, ja yritys jouduttiin hakemaan konkursiin. Silti hän näkee edelleen mahdollisuuksia myös start-up-yrityksissä. Puheenvuoron aiheena WORK-messuilla on kriittisesti ”Start-up-maailma – maailman hulluin vuoristorata”.
”Täällä meillä kotimaassa Suomessa yritystoiminnassa epäonnistuminen eli käytännössä konkurssi koetaan yrittäjyydessä hyvin syvästi. Haluan hälventää tätä, sekä yrittäjän itsensä kokemuksessa että varsinkin yleisessä suhtautumisessa yrittäjyyteen ja sen riskeihin”, Asmo Saloranta sanoo. ”Toisin on monessa muussa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, konkurssin tehneeseen yrittäjään suhtaudutaan niin kuin häneen suhtauduttiin ennen konkurssia. Myös esimerkiksi luototuksessa.”
USA:n Piilaakson ja Suomen yleinen suhtautuminen asiaan ovat Salorannan mielestä kaksi ääripäätä: Piilaaksossa todetaan, että yhden konkurssin tehnyt yrittäjä osaa ehkä vähän jotakin alastaan, mutta kahden konkurssin tehnyt yrittäjä alkaa jo hallita oman toimialansa asiat ja häneen kannattaa luottaa, joten hänet voidaan mielellään ottaa vaikkapa yhteistyökumppaniksi tai osakkaaksi.
”Epäonnistumisen pelko on omassa kotimaassamme yleisissä asenteissa hyvin syvällä, suhteessa siihen että uskaltaisi aloittaa oman yritystoiminnan”, hän kertaa.
”Toivoisin, että tässä yleisessä suhtautumisessa yritystoimintaan ja oman yrittäjyyden mahdollisuuteen tapahtuisi muutos. Konkurssiin on väärin liitetty häpeän stigma, ja tämä johtuu paljolti siitä, että yleisesti ei ymmärretä sitä, mitä konkurssi tarkoittaa.”
”Konkurssi on nykyään pelottava sana, ja se johtuu paljolti siitä, että 1990-luvulla kansainvälisen finanssikriisin vuoksi niin monien nykypäivän nuorten vanhempien tai sukulaisten yritys joutui konkurssiin yksinomaan ulkomaisen lainoituksen korkojen nousun vuoksi. Siinä meni talo ja omaisuus alta. Mutta se ei ole kuitenkaan normaaliaikojen yritystoiminnan riski, vaan lamasta johtunut erikoistilanne”, hän korostaa. ”Silloisista kriisitilanteista on opittu myös aika lailla, miten rahoitus voidaan turvata.”
”Näistä asioista haluan WORK-messuilla Oulussa puhua ja kertoa omista kokemuksistani, miten päästä konkurssin jälkeen eteenpäin. Konkurssi ei merkitse elämän ja yrittämisen mahdollisuuksien loppua. Riskit ovat hallittavissa, eikä sillä ole mitään tekemistä yrittäjyyden jatkamisen kanssa, hän sanoo. Yritystoiminta voi loppua konkurssiin, yritys voidaan myydä pois, tai yritys voidaan lopettaa muuten, mutta yrittäjän oma elämä jatkuu.”
Asmo Salorannan mukaan nykyinen yrittäjyyden ja yritystoiminnan koulutus on jo kohtuullisen hyvällä mallilla. ”Kehitettävää kuitenkin tietenkin vielä on. Tärkeää on oppilaitosten ja yritystoiminnan yhteistyön edelleen kehittäminen. Yhteiset projektit kasvattavat opiskelijoita näkemään, mitä yritystoiminta oikeasti käytännössä on. Näitä työelämälähtöisiä projekteja kannatta edelleen lisätä.”
”Kun itse opiskelin yrittäjäksi johtavia koulutusaloja, konkreettinen yhteistyö oppilaitosten ja yritysmaailman kesken ei ollut ollenkaan nykyisellä mallilla.”
Asmo Saloranta tunnustaa, että omassa yritystoiminnassaan hän on ollut sekä yhteen yritykseen keskittynyt yrittäjä että ”sarjayrittäjä” useassa yrityksessä. ”Olen hankkinut kokemusta useilla eri aloilla, ja näistäkin onnistumisista ja epäonnistumisista kerron omakohtaisia tuntemuksia WORK-messuilla Oulussa, ja nimenomaan siitä, miten yrittäjyydessä on aina tulevaisuutta”, hän sanoo.
PENTTI KIVIRANTA
Asmo Saloranta puhuu WORK 2018 -tapahtumassa keskiviikkona ja torstaina klo 14:00. Lue lisää WORK 2018 -tapahtumasta täältä.
Ilmoittaudu mukaan WORK 2018 tapahtumaan.
Ilmoittaudu
MILJONÄÄRIPROJEKTINSA ansiosta paljon julkisuutta saanut Lauri Salovaara vastaa juuri kun hän on pian nousemassa koneeseen Oulun lentoasemalla. ”Olen paikan päällä Oulun WORK-messuilla, Toscanassa tai Milanossa”, hän naurahtaa puhelimessa. ”Laitteet ovat mukana”, hän lupaa.
Lauri Salovaara toteaa, että työelämä on muuttunut niin, että työtä voi useissa tehtävissä tehdä missä tahansa. ”Esimerkiksi juuri näin, että WORK 2018 Oulu -messuilla minut nähdään livenä screenillä kertomassa näistä asioista, vaikka olenkin silloin Italiassa. Voi olla välillä vaikka Toscanassa ja vaikuttaa ympäriinsä kaikkiin kontakteihinsa”, hän selventää.
”Lupaan, että WORK-messujen puheenvuorossa kerron elämän ja kuoleman kysymyksistä”, Lauri Salovaara räväyttää. ”Teesi on, että tietoisuus kuolemasta lisää elämänhalua. Elämä on niin lyhyt. Joten haluan puheenvuorossani pureutua siihen, että ihmiset innostuisivat eläessään kokeilemaan, oli se sitten mitä tahansa. Vaikka aloittamaan sen sadannenensimmäisen kerran, oli se sitten työpaikan tai puolison haku tai mikä hyvänsä. Ettei anna periksi, vaan tekee vaan, painaa päälle”, hän ehdottaa.
Lauri Salovaara tunnustaa, että turpiin on tullut elämässä hänellekin: ”Bisneselämässä olen saanut niin paljon turpaani niin monta kertaa ja niin eri tavoin, että olisi ollut helpompaa luovuttaa jo kauan aikaa sitten. Mutta kun ei luovuta, ei voi hävitä, siinä on ydinajatus.”
Lauri Salovaara kertoo esimerkin omista kokemuksistaan: ”Viiden sekunnin sääntö tarkoittaa sitä, kun tulee idea mieleen jostakin työ- tai yritystarjouksesta, hyvästä yhteistyökumppanista, alan itse toteuttamaan ja tekemään saman tien. Jos pitää soittaa jollekin, niin pitää viidessä sekunnissa idean syntymisestä ottaa puhelin käteen ja soittaa, tai ainakin alkaa etsiä yhteystietoja ja soittaa. Silloin kun ideaansa toteuttaa tunteella, järki ei ehdi pilata kontaktinottoa. Jos alan järkeilemään esimerkiksi, että enhän minä voi näin raakileella idealla lähteä esittämään mitään, että täytyyhän minulla olla valmiiksi hiottu esitys, niin silloin tilanne on jo valunut hukkaan. Tarkoitushan ei ole, että minä tarjoan sitä mitä itse olen suunnitellut, vaan kuunnella, millainen näkemys mahdollisella tulevalla asiakkaalla on ideaani, eli mitä hän todella tarvitsee. Jos tarjoaisin vain sitä, mitä itse olen asiakkaan puolesta ajatellut eli mitä itse tarvitsen, se ei suinkaan välttämättä kohtaa asiakkaan tarpeita. Tulevaa mahdollista yhteistyökumppania on osattava kuunnella, mitä hän itse tarvitsee, ja luonnollisesti yhteistyössä keskustelemalla päätyä siihen, miten minä voisin ideallani tukea hänen omia tarpeitaan.”
”Olen saanut paljon paremmin tuloksia silloin, kun vaan heti soitan ideastani, kunhan minulla on jonkinlainen aavistus asiasta, ja sovitaan keskustelun lopussa että laitan tarkemmat speksit tulemaan siitä, mihin päädyttiin, kuin että alan ensin pohtimaan millainen tarjous olisi asiakkaalle paras, ja voiko näin tehdä, ja mitä hän on tästä tarjouksestani mieltä. Tai että voinkohan minä nyt soittaa nyt, kun hän on varmaan lounaalla, tai kahvilla, ja nyt kun on maanantai, onko kiirepäivä, tai jos on perjantai, niin onkohan perhe jo lähtenyt mökille… Kun järki alkaa touhuamaan tällaista, niin siitä ei tule yhtään mitään.”
”Pitää peilata sitä, mitä asiakas tarvitsee ja haluaa. Jos minä alan tuputtamaan sitä, mikä järkeilyni jälkeen on oma kirkas visioni, miten tämän täytyy olla, ja kun asiakas ei sitä minun tarjoustani halua ostaa, niin siinä sitä sitten ollaan. Silloin ei tule kauppoja. Tämä on hyvin yksinkertainen homma. Se on konkreettisin asia, minkä olen oppinut”, Lauri Salovaara painottaa.
”Kun asiakkaan kanssa keskustelee ja kuuntelee, eikä tuputa omaansa, hän varmasti ainakin jossain sivulauseessa sanoo, mitä hän oikeasti tarvitsisi. Siihen pitää olla kykyä tarttua, kehittää omaa ideaansa, ja ehdottaa uutta kontaktia oikealla aikataululla.”
”Vaikka minäkin olen ollut pitkään työ- ja bisneselämässä mukana ja siis ollut tekemisissä erilaisten tyyppien kanssa, ja kontaktoinut paljon ihmisiä, joista jotkut osaa jännittää enemmän ja osa vähemmän, silti minua itseänikin ainakin vähän jännittää soittaa jollekin uudelle ihmiselle, tai uudesta tai hankalasta asiasta. Siitä olen ymmärtänyt että kontakti pitää ottaa heti”, hän sanoo. ”Oma innostus kannattaa käyttää omaksi hyväkseen.”
Miljonääriprojektistaan Lauri Salovaara lupaa puhua enemmän WORK-messuilla. Miljonääriprojektin kokemuksista hänen mukaansa voi vapaasti ottaa oppia. ”Kerron muun muassa siitä, miten uskalsin tämän projektin aloittaa, kun eihän Suomessa oikeastaan ole sallittua puhua rahasta tai sanoa”, että haluaa miljonääriksi.
PENTTI KIVIRANTA
Lauri Salovaaraan otetaan Livestream-yhteys WORK 2018 -tapahtumassa keskiviikkona klo 12:00 ja torstaina 13:30. Lue lisää WORK 2018 -tapahtumasta täältä.