Ilmottautuminen

Seniorimessut 2022 järjestettiin 17-18.9. Ouluhallissa. Tapahtumassa kävi yhteensä 3 486 vierailijaa ja messuilla nähtiin noin 130 näytteilleasettajaa sekä yli 50 esiintyjää. Messutiimi kiittää näytteilleasettajia, esiintyjiä sekä messuvieraita!

Sukella tunnelmiin senioreiden omalta viikonlopulta

kuvaaja: Joonas Alatarvas

Keskiviikkona 1.6. vietetään kansainvälistä messupäivää. Messut on aidosti sosiaalinen media, joka kokoaa eri alojen ammattilaiset muutamaksi tiiviiksi päiväksi yhden katon alle tekemään kauppoja, tutustumaan uutuuksiin ja verkostoitumaan keskenään.

”Ammattimessuilla luodaan todella arvokkaita kontakteja ja solmitaan sopimuksia. Sovittujen tapaamisten lisäksi messuilla syntyy paljon satunnaisia kohtaamisia, jotka ovat mahdollisia vain, kun saman alan ihmiset ovat koolla yhdessä paikassa. Verkossa tällaista verkostoitumista ei tapahdu”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Maailman messukeskusten aukeneminen pandemiatauon jälkeen on vilkastuttanut yritysten kaupankäyntiä sekä tuonut järjestämispaikkakuntiensa taloudelle tuntuvan tuloinjektion.

Messut on kokoansa merkittävämpi toimiala ja tuo runsaasti tuloja ja työllisyyttä  järjestämispaikkakunnilleen. Messuvieraat ja näytteilleasettajat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Taloustutkimuksen toukokuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomen messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran. Pandemia-aika nipisti sekä tulo- että työllisyysvaikutukset viidesosaan normaalista.

Ammattimessut kokoavat eri alojen ammattilaiset yhden katon alle tutustumaan alansa viimeisimpiin uutuuksiin ja verkottumaan keskenään. Yleisömessut tarjoavat elämyksiä ja mahdollisuuden vertailla eri tuotteita sekä tehdä ostoksia. Messut on ainoa media, jossa käytössä ovat ihmisen kaikki viisi aistia.

Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.

Kansainvälisen messujärjestö UFIn organisoimaa kansainvälistä messupäivää vietetään nyt seitsemättä kertaa.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry edustaa ammattimaista messujärjestämistä Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Oyj, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut  ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766 ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, reija.kononen@messutsuomessa.fi, puh. 050 560 4614

7.-8. toukokuuta järjestetty Rakentaja 2022 Rovaniemi tapahtuma keräsi Lappi Areenalle yhteensä 2213 messuvierasta. Pohjois-Suomen Messut kiittää tapahtuman näytteilleasettajia, puhujia sekä messuvieraita.

Sukella tapahtuman messupöhinään alla olevassa kuvagalleriassa!

Kuvaaja: Joonas Alatarvas

Taloustutkimuksen toukokuun alussa valmistuneen tutkimuksen mukaan maamme messutoiminnan miltei täydellinen seisahtuminen leikkasi viime vuonna 80 prosenttia messujen ympäristölleen normaalivuosina tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta pandemiaa edeltävään aikaan on liki puoli miljardia. 

Messuilla on kokoaan suurempi vaikutus järjestämisalueidensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa.

Korona keskeytti suomalaisen messutoiminnan liki kahdeksi vuodeksi. Seisahdus on koetellut myös järjestämispaikkakuntien taloutta, sillä Taloustutkimuksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen 553 miljoonan tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta. 

Pandemiavuonna 2021 vastaavat luvut olivat enää 105 miljoonaa euroa ja 1425 henkilötyövuotta. Tuloinjektio elinkeinoelämälle romahti 80 prosentilla koska vain joitain messuja ja tapahtumia pystyttiin järjestämään. 

”Vuoden 2021 pohjakosketus on nyt onneksi ohitettu ja messuala on kääntymässä uuteen nousuun. Eri puolella Suomea keväällä järjestetyt messutapahtumat ovat sujuneet hyvin ja auttaneet omalta osaltaan Suomen elinkeinoa virkistymään pitkän koronakauden jälkeen. Messuilla on päästy taas tekemään kauppaa ja esittelemään uutuuksia. Messutapahtumien laajat tulo- ja työllisyysvaikutukset huomioiden tilanne virkistää koko suomalaista elinkeinoelämää, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen

Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messut. Messuja on sekä ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita ovat mm. rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestetään useissa eri kaupungeissa. Messut ovat myös vahva myyntikanava. Tehty tutkimus ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämälle.

Messujen tulo- ja työllisyysvaikutukset 2021 – tutkimuksen teki Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry: n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on ammattimaisten messujärjestäjien yhteinen kattojärjestö Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin myös vuosina 2020 ja 2019. 

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, p. 040 545 7766, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi  ja tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy  p. 050 374 7462, pasi.holm@taloustutkimus.fi

Rakentaja 2022 Oulu järjestettiin 22.-24.4. Ouluhallissa. Tapahtumassa kävi yhteensä 6 141 vierailijaa ja noin 100 näytteilleasettajaa. Messutiimi kiittää näytteilleasettajia, puhujia sekä messuvieraita!

Sukella Ouluhallin tunnelmiin kuvagalleriassa

kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Joonas Alatarvas
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
kuvaaja: Maiju Pohjanheimo

Hyvin suunniteltu piha on parhaimmillaan toimiva kokonaisuus asiakkaan tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Omalta tontilta löytyvät materiaalit kannattaa hyödyntää pihan rakentamisessa, luonnonmukaisuus on tämän hetken trendeistä merkittävin kertoo pihasuunnittelun ammattilainen Heidi Hannus.

Suunnittelu on ollut Heidi Hannuksen intohimona jo lapsesta saakka. Kaluste- ja sisustussuunnittelun kautta hän innostui pihasuunnittelusta, joka oli vielä vajaa kolmekymmentä vuotta sitten Pohjois-Suomessa lähes tuntematon ala. Hannuksen yritys Villa Garden on toiminut Oulaisissa vuodesta 2002. Pitkän uran aikana hän on ehtinyt suunnitella yli tuhat erilaista pihaa.

Hannus on lähtöisin yrittäjäperheestä, ja hän on itse saanut yrittäjyyteen liittyvät merkittävimmät palkinnot: Heidi on Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Yksinyrittäjä 2019, Valtakunnallinen Vuoden Yksinyrittäjä 2020 ja Oulaisten Vuoden Yksinyrittäjä 2021. Hannus on saanut palkintoja ja tunnustusta myös kansainvälisissä kilpailuissa.

Rakentajat ovat viime vuosien aikana tottuneet käyttämään pihasuunnittelijoiden palveluita jo heti rakennusprojektien alusta lähtien. Kokonaiskustannuksissa voi säästää merkittävästi, kun esimerkiksi maanrakennustyöt tehdään kerralla tuleva piha huomioiden. Piha on merkittävä osa kotia, koska se on selkeästi viihtyvyyttä lisäävä kodin jatke. Nykyrakentamisessa käytetään isoja ikkunapintoja, joten parhaimmillaan piha sointuu sisätiloihin ja jatkuu ikkunoiden kautta saumattomana kokonaisuutena.

Pihan hoitaminen on parasta mielen hoitamista

Asiakas voi tarpeen mukaan teettää pihasuunnittelijalla monentasoisia suunnitelmia – osasuunnitelman, kasvisuunnitelman tai täydellisen pihasuunnitelman valaistuksineen ja taideteoksineen. Tavoitteena on viihtyisä ja ennen kaikkea toimiva, omiin tarpeisiin ja toiveisiin sopiva piha. Piha voi olla helppohoitoinen tai kuopsutusta vaativa, asiakkaat ovat tämän suhteen jakautuneet kahteen leiriin. Viime vuosina helposti ylläpidettävien pihojen osuus suunnitelluista pihoista on selvästi vähentynyt.

”Puutarhanhoito on terapeuttista, kun siinä näkee konkreettisesti oman kädenjäljen ja kasvien kasvun. Pihoihin rakennetaan paljon myös paikkoja rauhoittumiselle ja meditaatiolle”, kertoo Hannus. Pihasuunnittelija tuntee myös rakennusalan lait ja määräykset, joten hän osaa neuvoa paljun tai nuotiopaikan sijoituspaikkoihin liittyvät vaatimukset.

Pihatrendeissä korostuu luonnonmukaisuus

Tämän hetken trendeinä piha- ja vihersuunnittelussa nähdään kestävä kehitys, luonnonmukaisuus, sadepuutarhat, viherseinät ja -katot sekä hiilijalanjäljen pienentäminen. Tähän voi vaikuttaa ekologisilla materiaalivalinnoilla ja hyödyntämällä paikallisia tuotteita ja palveluntarjoajia. Pihoilla suositaan erilaisia luonnonmateriaaleja. Omalta tontilta louhittuja kiviä kannattaa hyödyntää pihalla sen sijaan, että ne kuljetettaisiin pois.

Hyötypuutarhoissa kasvatetaan puhdasta satoa omaan käyttöön. Korona-aika on muuttanut suomalaisten käyttäytymistä, pihoihin panostetaan nyt aivan toisella lailla kuin ennen. Pihoille rakennetaan ulko-olohuoneita, kesäkeittiöitä, uima altaita ja kuntoilupaikkoja. Sama näkyy myös kotien sisustuksessa, kodeista tehdään jopa hotellimaisia ja tasokkaan viihtyisiä. Pihataide tekee koko ajan tuloaan Suomeen.

Tilaa pörriäisille ja eläimille

Pitkäikäistä pihaa haluaville Hannus suosittelee luonnon tuomista osaksi pihaa. Ekosysteemi toimii omana kokonaisuutenaan, kun siellä pörräävät pölyttäjät ja pienet eläimet, kuten siilit ja sammakot. ”Lintujen juoma- ja kylpypaikat ovat taas kasvattaneet suosiotaan pihoissa”, kertoo Hannus. Kierrätysmateriaalien käyttö on järkevää, ja niitä hyödyntämällä voidaan rakentaa myös korkeatasoisia pihoja. Tämän hetken trendit tulevat jatkumaan pitkään, muuttuvat trendit näkyvät lähinnä yksivuotisten kasvien väreissä ja muodoissa sekä tekstiileissä.

Pihavalaistuksen puolella led-valot ovat tulleet jäädäkseen. Valaistuksessa suositaan nykyään
epäsuoraa valaistusta, joka vähentää valosaasteen määrää. Hannus suosittelee valaisemaan pihalta mielenkiintoisia kohteita kuten kasveja sekä kulkureittejä – rakennuksen seinien valaiseminen on useimmiten turhaa.

Pihasuunnittelijoiden palveluita käyttävät tänä päivänä kaikenlaiset asiakkaat. Mitä pienempi piha, sitä enemmän suunnittelua ja integrointia se vaatii toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tänä päivänä erillisiä suunnitelmia tehdään myös parvekkeille.

Heidi Hannus mukana Oulun Rakentaja -tapahtumassa

Rakentaja 2022 -messuilla Heidi Hannus avaa, kuinka tämän hetken trendejä voi hyödyntää omassa pihassa ja puutarhassa. Tervetuloa kuuntelemaan Heidiä ohjelmalavalle lauantaina klo 13 ja 16.15 sekä sunnuntaina klo 12
ja 14.30.

Messuvieraat pääsevät myös keskustelemaan Heidin kanssa pihasuunnittelun neuvontapisteellä osastonumerolla 101. Pisteellä palkittu pihasuunnittelija opastaa kävijöitä heidän omissa pihasuunnitteluprojekteissaan.

Messukeskukset ovat kahden vuoden pandemiatauon jälkeen avautumassa täysimittaiseen toimintaan. Tapahtumia on kaivattu. Kantar TNS:n tänään julkistaman tutkimuksen mukaan peräti 83 % aiemmin messuilla käyneistä suomalaisista on jo valmiina lähtemään tapahtumiin.

Moni suomalainen odottaa jo sitä, että tietokoneella istumisen sijaan voi taas kokeilla, testata, kuulla, haistaa, maistaa ja tuntea. Messut tuovat elämään kaivattuja tapaamisia, aitoja kokemuksia ja elämyksiä.

Pandemian aikaan järjestettiin virtuaalimessuja ja rajoitusten niin salliessa hybriditapahtumia. Juuri julkaistun Kantarin tutkimuksen mukaan 92 % messukävijöistä haluaa vierailla messuilla paikan päällä ja vain neljä % asettaa virtuaalitapahtumat etusijalle. Virtuaalimessuilla oli pandemian aikana käynyt 33 % vastaajista.

”Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messut. Messuja on sekä eri alojen ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita ovat mm. rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestetään useissa eri kaupungeissa. Messuilla on tärkeä rooli eri alojen uutuuksien esittelyssä. Messut ovat myös vahva myyntikanava”, kertoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Ammattimessuilla normaalivuosina säännöllisesti käyneistä vastaajista yli neljäsosa koki, että alan uusiin tuotteisiin ja palveluihin tutustuminen on ollut vaikeampaa, kun ei ole voinut käydä messuilla. Myös verkostoituminen ja omaan ammattialaan liittyvien asioiden seuraaminen on ollut vastaajien mielestä selkeästi heikompaa. Lisäksi koettiin messujen puuttumisen vaikuttaneen ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen, kauppojen sopimiseen ja hankintoihin liittyvien vaihtoehtojen kartoittamiseen. Vain neljännes ammattimessukävijöistä arveli, ettei messujen puuttumisella ole ollut vaikutusta heidän liiketoiminnalleen.

Suomalaisia ammattimaisia messujärjestäjiä edustavan Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n Kantarilla teettämään tutkimukseen vastasi yhteensä 2 875 ihmistä. Tutkimuksen otos edusti Suomen 18-75 –vuotiasta väestöä sukupuolen, iän ja asuinpaikan suhteen.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Oyj, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: 

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry

puheenjohtaja Marja Pekkanen
marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi
puh. 040 545 7766

toiminnanjohtaja Reija Könönen
reija.kononen@messutsuomessa.fi
puh. 050 560 4614.

Minustako asuntosijoittaja? Asuntosijoittaminen on ilmiönä nousussa, eikä ihme: asuntoihin sijoittaminen on konkreettinen sijoittamisen muoto, joka kenen tahansa meistä on helppo ymmärtää. Ihmiset tarvitsevat koteja.

Oululainen Kati Valjus remontoi harrastuksenaan 50-luvun pikkukoteja sijoituskäyttöön. Hän listasi parhaimmat vinkkinsä asuntosijoittamisen aloittamiseen.

Askel 1 – Miten löydän sopivan kohteen?

Mieti ensin, millainen asuntosijoittaja olet. Haluatko remonttihuolettoman kohteen vai oletko valmis parantamaan asunnon tasoa pienellä remontilla joko itse tehden tai teettämällä remontin? Oletko jo miettinyt asunnon sijaintia? Onko kyseessä sellainen alue, jonka tunnet? Ala seurata kyseisen alueen myytäviä asuntoja oppimismielessä, tutustu taloyhtiöihin ja käy vaikka iltakävelyllä alueella. Juttele aiheesta ääneen, saatat saada arvokasta tietoa.

Askel 2 – Mistä rahoitus?

Asuntosijoittaminen on arvopaperisijoittamiseen verrattuna siitä kiitollinen sijoittamisen laji, että siinä aloittelijakin voi lähteä liikkeelle lainarahalla. Pankki vaatii käsirahan tai vakuuden. Laina kannattaa neuvotella valmiiksi, ennen kuin ryntää näytöille, sillä hyville kohteille on yleensä ostajia. Laske maksukykysi huolellisesti ja huolehdi, että sinulla on myös riittävä käteispuskuri yllättävien menojen, kuten rikkoutuneiden kodinkoneiden tai tyhjien kuukausien, varalle.

Askel 3 – Mistä tunnistaa hyvän taloyhtiön?

Taloyhtiön papereihin, eli yhtiöjärjestykseen, tilinpäätökseen ja kunnossapitotarveselvitykseen on hyvä perehtyä huolella. Minkä kokoinen yhtiö on kyseessä? Näyttääkö yhtiö lukujen perusteella vakavaraiselta? Onko vanhempaan yhtiöön tehty isoimmat remontit, kuten putket, sähköt, katto, hissit jne.? Jos ei, mitä on vielä tulossa? Yleensä vanhempaa kohdetta ostettaessa on hyväksyttävä, että kunnostettavaa on vielä edessäpäinkin. 

Tutustuessasi yhtiöön älä aliarvioi myöskään tunneasioita: miltä ympäristö vaikuttaa, onko piha siisti? Pyydä nähdä myös yleiset tilat ja jos mahdollista, jututa vaikka naapuria. Lue ilmoitustaulu.

Askel 4 – Mistä löydän hyvän vuokralaisen?

Hyvään asuntoon löytyy hyvä vuokralainen. Yleinen mielikuva vuokralaisesta on opiskelija, mutta vuokralla asuvat aivan kaikenlaiset ihmiset: yksinasujat, pariskunnat ja perheet. Siksi kannattaa katsoa asuntoa kriittisesti esimerkiksi aikuisen, työssäkäyvän vuokralaiskandidaatin silmin: vastaako se pinnoiltaan ja varustukseltaan nykypäivän asumistasoa? Vuokralaisvalinta kannattaa tehdä huolella ja hätiköimättä.

Askel 5 – Miltä asuntosijoittamisen tulevaisuus näyttää?

Maailmalla myllertää, mutta asuntosijoittajan mobiilipankissa heilahtelut eivät näy samalla tavalla kuin vaikkapa osakesijoittajalla. Asuntoja tarvitaan aina, sillä ihmiset tarvitsevat koteja. Tulevaisuuteen katsova asuntosijoittaja miettii, millä alueella tulevaisuudessakin tarvitaan vuokra-asuntoja. Kristallipalloa ei ole kenelläkään, mutta kaupunkien kehitystä ja väestöennusteita seuraava on askeleen edellä muita.


Kati Valjus on mukana Oulun Rakentaja -tapahtumassa! Hänen luennossaan käsitellään sijoitusasunnon arvon nostamista remontin avulla – mitä voi tehdä itse? mitä remontti maksaa? mitä hyötyä arvonnoususta on? Tervetuloa kuuntelemaan Katin luentoja ohjelmalavalle.

Tutustu messutapahtuman omaan verkkosivuun:

Uudelta Seurahuoneelta ja viimeisimpinä vuosina Ravintola Hugosta tuttu Satu Hemmi on aloittanut uutena vahvistuksena messutiimissä. Satu liittyy osaksi tiimiä myyntineuvottelijan roolissa ja työtehtävien kärkenä on B2B-myynti ja asiakassuhteiden hoito.

”Messumaailma järjestäjän silmin on minulle uusi tuttavuus ja halu hypätä uuteen sai innostumaan Pohjois-Suomen Messuista. Aikaisempien töiden kautta messut ovat tuttuja näytteilleasettajan näkökulmasta niin Suomessa kuin kansainvälisesti, mutta halusin päästä messujen toteutuspuolelle”, Satu kertoo.

Satun toiveissa on mukava työyhteisö ja tehokas tiimi – hänellä on jo kova halu päästä tekemään yhteistyötä niin osaavan messutiimin kuin asiakkaiden kanssa.

”Pyöräilen töihin Rantakadun messutoimistolle – pyöräilyreitti kulkee ihanan Ainolanpuiston läpi. Odotan jo innolla, että päästään hommiin!”, Satu iloitsee.

Ota yhteyttä Satuun:

Satu Hemmi
myyntineuvottelija
puh. +358 40 163 9922
satu.hemmi@pohjois-suomenmessut.fi

Messualan tilanne on käymässä sietämättömäksi. Toiminta katkeilee viranomaismääräysten vuoksi jo kolmatta vuotta. Isoimmilla toimijoilla tukikatot ovat täyttyneet vuosi sitten ja nyt ne ovat täyttymässä pienemmilläkin. Ammattimaisia messujärjestäjiä edustava Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry arvioi, että valtion nuiva tukipolitiikka on hyvää vauhtia tappamassa Suomesta koko messualan.

Suomalaiset ovat Pohjoismaiden aktiivisinta messukansaa, mutta nykyisellä tukipolitiikalla alan elpyminen entiselleen tulee kestämään pitkään. Kaksi tiukkaa pandemiavuotta ovat ajaneet messualan syvään kriisiin.

-Tapahtumia ei voi viranomaismääräysten vuoksi järjestää ja isoilla toimijoilla tukikatto on täyttynyt jo kauan sitten eli tukia ei enää tule – halutaanko Suomessa tuhota koko ala? ihmettelee Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Tuki muiden Pohjoismaiden tasolle

Messukeskusten liikevaihdot ovat pandemian aikana tippuneet jopa 80 prosenttia. Messualan isoilla toimijoilla tukikatot ovat tulleet vastaan ja toimijat kituvat tuitta. Messujärjestäjät kokevat tällaisen tukipolitiikan hyvin epätasa-arvoisena ja kilpailua vääristävänä.

Messuala kilpailee tapahtumista ankarimmin Ruotsin ja Tanskan kanssa. Näissä maissa valtio tukee elinkeinojaan eli myös messualaa EU:n tukipolitiikan mukaisesti. Tanskassa tukikatto on jopa 12 miljoonaa. Suomessa tukikatto on vaatimattomat 2,3 miljoonaa euroa.

-Meta ry vaatii, että tukikatto tulisi Suomessakin nostaa 10 miljoonaan euroon eli samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Valtion tukipolitiikka vääristää alan kilpailua jopa Suomen sisällä ja asettaa yritykset epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Tukipolitiikka on tähän mennessä syrjinyt suuria messutoimijoita. Nyt kahden vuoden kurimuksen jälkeen tukikatto tulee vastaan yhä pienemmillä messutoimijoilla, huomauttaa Pekkanen.

Messut on kokoaan suurempi toimiala

Messujen järjestämisen kerrannaisvaikutukset alueensa elinkeinoelämälle ovat merkittävät. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan messupaikkakuntien palvelualoilta on korona-aikana hävinnyt miljardin euron tulot. Messuala on myös merkittävä työllistäjä.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry teetti kansainvälisellä korona-auditointeihin erikoistuneella Safe ASSET Groupilla selvityksen messukeskusten turvallisuudesta.

-Selvitys osoitti, että messut ovat jopa kauppakeskuksiakin turvallisempia paikkoja. Meistä on käsittämätöntä, että normaali liiketoimintamme estetään emmekä voi järjestää turvallisiksi arvioituja tapahtumia, hämmästelee Pekkanen.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja:

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766