Ilmottautuminen

Pohjois-Suomen Messut ry on messu- ja tapahtumajärjestäjä, joka järjestää erilaisia tapahtumia Oulun ja Rovaniemen alueella. Yhdistyksen jäseniä ovat Pohjois-Suomen suurimmat kaupungit sekä joukko alueen yrityksiä. 

Vahvistamme organisaatiotamme

MYYNTINEUVOTTELIJALLA

Etsimme aktiivista ja kehityshaluista osaajaa vastaamaan

Parhaiten tehtävässä onnistut, kun:

Tehtävä on kokoaikainen. Työn aloitusajankohta on tammikuussa 2022 / sovittavissa. Toimistomme sijaitsee Oulun keskustassa, osa työstä on halutessaan mahdollista tehdä etänä. 

Lähetä hakemuksesi ja palkkatoiveesi 15.12.2021 mennessä osoitteeseen anna.tiensyrja@pohjois-suomenmessut.fi. Hakemuksia käydään läpi jo hakuaikana, joten ethän aikaile liian pitkään hakemuksen kanssa.

Lisätietoja: 
Anna Tiensyrjä
toimitusjohtaja, Pohjois-Suomen Messut ry
050-4828599
anna.tiensyrja@pohjois-suomenmessut.fi

Yritykset ovat syksyn mittaan palanneet hyödyntämään messuja myynti- ja markkinointikanavana. Elektroniikan vähittäismyyjä Powerin myynti Lahden Raksa-messuilla ylitti yrityksen kaikki odotukset. Matkailukonserni Elämys Group lataa näkyvyys- ja myyntiodotuksia tammikuun matkamessuille. Loppuvuonna on luvassa noin 20 messutapahtumaa 8 paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Kalajoella ja Kokkolassa.

Kuluttaja- ja ammattimessut ovat pitkän koronatauon jälkeen pyörähtäneet käyntiin isoissa messukeskuksissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa sekä muissa tapahtumatiloissa eri puolilla maata. Alkusyksyn tilaisuuksista etenkin Turun Kirjamessut ja Lahdessa järjestetyt Raksa-messut saivat yritykset hyvin liikkeelle näytteilleasettajina.

”Korona-aika katkaisi hyvän kehityksen, mutta ensi vuoteen pääsemme jälleen suuntaamaan kasvuodotuksin. Sekä kävijöillä että näytteilleasettajilla on patoutuneita tarpeita, jotka voidaan nyt täyttää turvallisesti”, Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Marja Pekkanen arvioi.

Messuilla lanseerataan uutuudet, tehdään kauppaa ja solmitaan merkittäviä sopimuksia. Uusia asiakaskontakteja syntyy merkittäviä määriä, sillä kuluttajamessut houkuttelevat muutamassa päivässä tuhansia, parhaimmillaan kymmeniätuhansia kävijöitä.

Tärkeä myynti- ja markkinointikanava

Elektroniikan vähittäismyyjä Power on osallistunut tänä syksynä neljille eri rakennus- ja sisustusmessuille. Power pitää messuja tärkeänä markkinointi- ja myyntikanavana, kun asiakkaat pääsevät tutustumaan tuotteisiin fyysisesti, keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ja tekemään hankintoja.

”Lahden Raksa-messuilla myynti ylitti kaikki odotuksemme. Messuilla näkyi selkeästi korona-aikana lisääntynyt rakentaminen ja remontoiminen ja sitä kautta kasvanut kysyntä”, Powerin tuotepäällikkö Eero Virtanen kertoo.

Vuoden alussa järjestettävät Matkamessut kokoaa matkailualan yritykset ja matkustamisesta kiinnostuneet ihmiset yhteen. Pandemian aikana konserniaan uudistanut Elämys Group aikoo lanseerata laajentuneen tarjontansa tammikuun Matkamessuilla.

”Koemme, että Matkamessut on paras paikka lanseerata koko uusi kokonaisuus isolle yleisölle, koska paikan päällä käy paljon kuluttajia ja tapahtuma saa mediassa näkyvyyttä. Samalla tapaamme kohdemaiden edustajia ja sovimme tulevaisuuden tuotannoista. Odotamme laajaa näkyvyyttä, myyntiä ja verkostoitumista”, Elämys Groupin toimitusjohtaja Pasi Latva kertoo.

Merkittävät paikalliset talousvaikutukset

Messuilla on merkittävä paikallinen taloudellinen jalanjälki. Tutkimusten mukaan normaalina messuvuonna messut tuovat järjestämispaikkakunnilleen vuosittain liki puolen miljardin tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus on yli 6 000 henkilötyövuotta.

Loppuvuonna luvassa on noin 20 messutapahtumaa. Eri puolilla maata järjestetään hyvinvointiin, kauneuteen ja liikuntaan liittyviä tapahtumia sekä esimerkiksi käsitöihin liittyviä messuja. Messuja pidetään messukeskuksissa ja muissa tapahtumatiloissa 8 paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Kalajoella ja Kokkolassa.

Pohjois-Suomen Messut ry järjestää seuraavat messutapahtumansa keväällä 2022. Tiedossa on Rakentaja-tapahtumat Oulussa ja Rovaniemellä sekä Elä & Nauti -tapahtuma Oulussa.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry, Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja:

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766

Viime viikonlopun Rakentaja 2021 Rovaniemi -tapahtumassa Lappi Areenalla kävi yhteensä 1 356 vierailijaa. Kiitos messuvieraille, näytteilleasettajille sekä Oulun ja Rovaniemen Rakentaja-tapahtumissa mukana olleelle Niina Ahoselle! Katso alta kuvia tapahtumasta.

Kuvat: Joonas Alatarvas

Sisustuksen trendit vaihtuvat nopeasti, mutta uusimpien trendien seuraaminen ei ole ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi 50-luvun tyyli on alkanut jälleen nostaa päätään sisustuksessa, ja erityisen hyvin se sopii tietysti tuon aikakauden kotiin. Retroremontissa voi säästää myös kukkaroa, jos päätyy säilyttämään vanhaa uuden ostamisen sijaan.

Leikittele väreillä

50-luku oli sisustuksen suhteen pirteä aikakausi. Sotien jälkeinen toiveikkuus alkoi näkyä herkullisena väripalettina. Erityisesti pastellivärit kuuluivat 50-lukuun. Leikittele vaikka murretulla vihreällä, vaalealla keltaisella tai vanhalla roosalla.

Voidaanko säästää vanhaa?

Aina ei tarvitse korvata vanhaa uudella. Alkuperäiskuntoisessa 50-luvun asunnossa on parhaimmillaan paljon säästettävää, kuten väliovet, kiintokomerot ja jopa keittiön kaapit. Täyspuiset kalusteet on helppo uudistaa kalustemaalilla. Lankavetimet ja väliovien pukinsarvipainikkeet kruunaavat kokonaisuuden. Niitä löytää nettikirppareilta.

Tapetti kruunaa kokonaisuuden

Kokeile rohkeasti tapettia. Voit tapetoida yhden tehosteseinän tai koko huoneen. Esimerkiksi kotimaisen tapettitehtaan Pihlgren&Ritolan verkkokaupasta voit hakea tietyn aikakauden tapettimallistoa. 50-luvun malliston tapetit ovat aikakautensa mukaisesti hillittyjä ja pastellisia.

Lattiamateriaaleissa monta vaihtoehtoa

50-luvulla suosittiin aitoja materiaaleja. Hyvällä tuurilla vanhan asunnon lattiakerrosten alta voi paljastua alkuperäinen lankkulattia, joka tarvitsee vain hiukan pakkelia ja ehkä maalin pintaansa. Myös parketti sopii aitona materiaalina hyvin 50-luvun kotiin. Rohkelikko lähtee leikittelemään shakkiruutulattialla, joka sekin yhdistetään 50-lukuun.

Modernia mutta retrohenkistä

Kauniita, vanhaa aikaa jäljitteleviä elementtejä saa uutenakin. 50-luvun kotirouva ei ollut liesituulettimesta kuullutkaan, mutta nykykeittiöön saa kivoja, pyöreämuotoisia tuulettimia. Myös retromallisista sähkökalusteista voi tehdä katseenvangitsijoita. Kylpyhuoneen kuusikulmaiset laatat tuovat mieleen menneet vuosikymmenet ja tuovat mukavasti rytmiä lattiaan tai tehosteseinään.

Teksti: Kati Valjus
Kuvat: Mikko Törmänen


Lämpimästi tervetuloa toteuttamaan kodin unelmia Rakentaja-tapahtumaan Rovaniemelle 23.-24. lokakuuta! Tapahtuma järjestetään Lappi Areenalla ja on avoinna la klo 10-17, su klo 10-16. Menossa mukana on Kotoisa-ohjelmasta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen sekä perheen pienimmille ohjelmaa tarjoaa Pii Poon suuri Lego-rakentelualue!

Rakentaja 2021 Oulu järjestettiin 24.-26. syyskuuta Ouluhallissa ja virtuaalitapahtumana. Tapahtuma keräsi Ouluhalliin 3 563 vierailijaa ja virtuaalitapahtumassa käytiin 1 201 kertaa viikonlopun aikana! Ohjelmatallenteet ovat katsottavissa virtuaalitapahtumassa vielä 10. lokakuuta saakka.

Rakentamisen, remontoinnin ja sisustuksen teemat kiinnostivat – näytteilleasettajia oli noin 100 ja ohjelmalavalla kuultiin paljon inspiroivia puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista messuteemoihin liittyen.

Kiitos näytteilleasettajille, esiintyjille sekä messuvieraille niin Ouluhallilla kuin kotisohvilla! Virittäydy vielä messutunnelmiin kuvagallerian kautta.

Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Joonas Alatarvas
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo

Kotimainen, Legoihin erikoistunut Pii Poo tuo Rakentaja-tapahtumaan rakentelupisteen, josta eivät palikat lopu kesken.

”Odotan innolla, että pääsemme taas mukaan tapahtumiin. Tämän syksyn Rakentaja-tapahtumat ovat ensimmäiset tapahtumamme puoleentoista vuoteen”, Timo Ranto, Pii Poon tapahtumavastaava, sanoo.

Pii Poo on paitsi Legoihin erikoistunut kivijalkakauppa Helsingin Kampissa, myös erilaisten Lego-tapahtumien järjestäjä. Parhaimmillaan rakentelutapahtumissa on käynyt kahden päivän aikana peräti 15 000 Legoista innostunutta rakentelijaa.

”Tänä syksynä tietysti korona asettaa omat rajoituksensa, mutta pystymme kyllä näissäkin puitteissa toteuttamaan isot ja leveät rakentelupaikat ja näin ollen turvallisen tapahtuman”, Ranto lupaa.

Punainen maailma ja Minecraft-maailma

Rakentaja-tapahtumassa on tarjolla kahdenlaista rakentelua: punainen rakentelupiste, jossa on noin 35 000 punaista, klassista Legon peruspalikkaa, sekä Minecraft-rakentelu, jossa palikoita on saman verran.

”Toisin kuin kotona, tällä rakentelupisteellä ei tarvitse olla huolissaan siitä, riittävätkö palikat”, Ranto nauraa.

Minecraft sopiikin Rannon mielestä hyvin Lego-rakenteluun, sillä Legothan ovat kuin tosielämän kulmikas Minecraft.

Yleensä rakentelupisteellä homma etenee siten, että yksi tekee valmiiksi yhden elementin ja jättää sen esille, ja seuraava rakentelija jatkaa tästä. Näin syntyy isompi Lego-teos.

”Legot myös yhdistävät sukupolvia, ja olen huomannut, että aikuiset innostuvat isoista rakentelupisteistä. Usein saa kuulla lapsen suusta, että ’isä, eiköhän olisi jo aika lähteä’”, Ranto nauraa.

Kahden ison rakentelupisteen rinnalla on myös Duplo-rakentelupiste perheen pienimmille.

Helpotus kadonneen osan turhautumaan

Legojen suosio ei Rannon mukaan ole hiipumassa. Pii Poon Kampin myymälästä on muodostunut monelle fiilistelykohde, jossa käydään katselemassa myös näyteikkunoita. Niiden rakennelmat vaihtuvat neljännesvuosittain.

”Lego-harrastajat rakentavat meille erilaisia kokonaisuuksia. Myös liikkeen sisällä on esillä harrastajien rakennelmia näyttelynomaisesti.”

Pii Poo tarjoaa avun myös montaa Lego-rakentelijaa tuskastuttavaan tilanteeseen: kadonneen osan turhautumaan. Tärkeä osa on joskus saattanut joutua imuriin tai muuten kadonnut jäljettömiin.

”Meiltä löytyy myös irtopalikoita sekä kivijalkamyymälästä että verkkokaupasta”, Ranto lupaa.


Tervetuloa Pii Poon Lego-rakentelualueelle Rakentaja 2021 Oulu ja Rakentaja 2021 Rovaniemi -tapahtumiin!

Kotoisasta tuttu Niina Ahonen haluaisi riisua sisustussuunnittelulta elitistisen leiman. Jokaisella on oikeus kauniiseen ja toimivaan kotiin.

”Sisustussuunnittelu on salapoliisityötä”, Niina Ahonen nauraa. Asiakkaan pään sisään pääseminen on työssä ensiarvoisen tärkeää.

”Teen todella tarkat muistiinpanot ja kirjaan ylös pienetkin nyanssit. On tärkeää tietää, mistä asiakas pitää ja mistä ei pidä. Paras palaute onkin, kun kaikki on valmista ja kuulen, että ei ole totta, ihan kuin olisin joku ajatustenlukija”, Ahonen hymyilee.

Ahonen on suomalaisille tuttu Kotoisan sisustussuunnittelijana. Televisio tuo oman lisukkeensa suunnittelijan työhön.

”Ohjelman idea on yllättää valmiilla toteutuksella. Siinä mielessä se on erilainen prosessi kuin ilman kameroita tehty asiakastyö, jossa tietysti esittelen asiakkaalle ideani koontipalaverissa ennen kuin työhön ryhdytään.”

Ohjelmaa tehdessä kilpaillaan myös aikaa vastaan.

”Aikataulu on tiukka, kun tehdään useita jaksoja peräkkäin. Itse jollain hassulla tavalla nautin siitä. Pysyn valppaana, kun on tiukka puristus päällä. Hyvä tekijäporukka on paineen alla tietysti äärimmäisen tärkeä. Meillä on tosi hyvä tiimi.”

Missä kodin liikenne ruuhkautuu?

Ahonen haluaisi riisua sisustussuunnittelu-sanasta elitistisen leiman, ja toisaalta myös ajatuksen siitä, että kyse on pelkästä värimaailmojen piipertämisestä.

”Suunnittelussa on kyse ennen kaikkea toiminnallisuudesta. Ei ole kyse siitä, minkä värinen ovi tai mikä design-valaisin olisi sopivin, vaan kyse on tarinasta taustalla: miten juuri tämän perheen arjen toiminnot missäkin kodin tilassa hoituvat. Miten keittiötä käytetään? Kuka siellä on mihinkin aikaan? Kuinka monta ihmistä siellä on yhtäaikaa? Ulkopuolinen näkee mahdolliset ongelmakohdat helpommin”, Ahonen on huomannut.

Suunnittelija puhuu kodin liikenteestä. On tiloja, kuten olohuone ja makuuhuone, joissa liikenne on suhteellisen rauhallista. Sohvalla katsotaan televisiota ja makuuhuoneessa rentoudutaan. Sitten on tiloja, kuten eteinen, joissa liikenne saattaa paikoin ruuhkautua.

”Eteisessä tapahtuu paljon. Siellä säilytetään ulkovaatteita, mahdollisesti kausivaatteitakin, siellä voi olla golfbägit ja lastenraattaat, sinne tullaan ja sieltä lähdetään. Vilkaistaan peilistä, onko ripsivärit poskilla ja otetaan vastaan vieraat. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, miten eteisen toiminnot on suunniteltu. Silti se saattaa meillä usein olla tila, joka jää vähälle huomiolle.”

Toinen vähälle huomiolle jäänyt tila on usein kodinhoitohuone. ”Omaan kodinhoitohuoneeseeni olen vaatehuollon lisäksi järjestänyt paikan, jossa voin meikata ja kuivata hiukset. Vietän siellä lopulta paljon aikaa siihen nähden, että se on ”vain” kodinhoitohuone”, Ahonen sanoo.

Lisää hyvää oloa sisustamisella

Ahoselle itselleen mieluisin paikka kotona on makuuhuone. Niitä hän myös suunnittelee erityisen mielellään, sillä hän näkee makuuhuoneissa arjen ylellisyyden potentiaalin.

”Koti on itseä varten, ja etenkin makuuhuone on vain ja ainoastaan omaa rauhoittumista, rentoutumista ja latautumista varten. Olen viime aikoina lukenut paljon siitä, kuinka sisustamisella voidaan lisätä hyvää oloa ja hyvinvointia. Tätä toivon voivani tuoda myös asiakkailleni: yksinkertaisia, pieniä asioita, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten pystymme rentoutumaan ja rauhoittumaan. Asuinympäristö vaikuttaa lopulta todella paljon jaksamiseen, ajattelumaailmaan ja luovuuteen”, suunnittelija tietää.

Sama rauhoittavan ja hyvinvointia lisäävän tilan tavoite pätee Ahosen mukaan tietysti koko kotiin eikä pelkästään makuuhuoneeseen.

”Asiakkaiden reaktiot ovat usein todella välittömiä. Joskus perhe tulee eteisessä kyyneleet silmissä vastaan kiitellen, että heillä on niin kaunis koti nyt. Että on ihanaa tulla töistä kotiin. Se on mieletön palaute.”


Niina Ahonen on mukana Rakentaja-tapahtumissa Oulussa ja Rovaniemellä! Tervetuloa kuuntelemaan Niinan luentoja ohjelmalavalle ja tapaamaan Niinaa sisustusklinikalle. Sisustusklinikalla Niinalta voi kysyä oman kodin projekteihin apua.

Tutustu messutapahtumien omiin verkkosivuihin:

Ruotsissa kauppa- ja messukeskuksia kohdellaan samoin säännöin 

Ruotsissa kauppakeskuksia ja messukeskuksia kohdellaan terveysturvallisuudeltaan samanveroisina ja samoin säännöin. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry ihmettelee, miksei Suomessa toimita samoin. Messuala on panostanut voimakkaasti terveysturvallisuuteen ja yli 450 kaupallisen tilan turvallisuusauditoinnin COVID-19 –riskien osalta tehneen SAFE Asset Groupin selvityksen mukaan suomalaisilla messuilla on jopa turvallisempaa kuin kauppakeskuksessa. 

Ruotsissa messutoimiala on saanut valmistella pitkäjänteisesti tulevia tapahtumiaan. 

”Suomessa messuala elää jatkuvassa epävarmuudessa. Uudenmaan avin päätökset aiheuttivat vastikään pitkään valmisteltujen syyskuun messujen peruuntumisen Helsingissä. Hukkaan meni valtava määrä työtä ja rahaa. Yksin Helsingin Messukeskukselle päätös aiheutti välittömästi yli kolmen miljoonan euron menetyksen”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen. 

Messujen peruminen tietää paljon menetettyjä kauppoja. Lisäksi messujen sulkeminen aiheuttaa suuria tulomenetyksiä järjestämispaikkakuntiensa hotelleille, ravintoloille, takseille ja muulle elinkeinoelämälle. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Suomen messutoimiala toi vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin tulovirran. Nyt tämä tulovirta on tyrehtynyt tyystin. 

 
”Nyt kaivataan oikeasuhtaisia ja ennakoitavia päätöksiä. Messuilla on valmius mm. puhtaaseen sisäilmaan, turvaväleihin, maskien käytön valvontaan, kulkusuuntien sujuvaan järjestämiseen, ja kosketusvapaisiin ratkaisuihin. Olemme valmistautuneet myös koronapassin käyttöönottoon. Emme löydä yhtään perusteltua syytä sille, että messuja ei voitaisi avata”, sanoo Pekkanen.  

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n mielestä toiminnan rajoitukset tulisi poistaa koko tapahtuma-alalta ja luottaa terveysturvallisuustoimiin ja järjestäjien vastuulliseen toimintaan sekä koronapassin käyttöönottoon. 

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi 

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766 

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry peräänkuuluttaa Suomen hallituksen toimintaan sitä oikeasuhtaisuutta, josta hallitus puhuu. Sanat ja teot eivät nyt kohtaa. Torstaina 12.8. hallituksen työkalun, Etelä-Suomen aluehallintoviraston, asettamat tapahtuma-alaa koskevat määräykset eivät täytä oikeasuhtaisuuden kriteerejä millään mittapuulla mitattuna.

Maamme ammattimaiset messujärjestäjät haluavat tehdä pitkäjänteistä työtä talouden elpymiseksi. Ala on valmistautunut laajoilla terveysturvallisuusjärjestelyillä ja kansainvälinen sertifiointiyritys on selvityksessään todennut messukeskukset jopa kauppakeskuksiakin koronaturvallisemmiksi paikoiksi. Silti pitkään valmistellut messutapahtumat joudutaan nyt peruuttamaan. 

”Odotimme hallitukseltamme laajempaa näkemystä ja ymmärrystä tapahtumaliiketoiminnan nykytilanteesta. Nyt olisi aika hallituksen todeta virhearvio ja tehdä oikeasuuntaiset ja -suhtaiset korjausliikkeet”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Odottelemalla lokakuulle saakka taloutemme ei avaudu toivotulla tavalla. Epävarmuus on myrkkyä liiketoiminnalle. Pahimmassa tapauksessa hallituksen vitkuttelu kaataa kokonaan yhden toimialan ja saamme heittää hyvästit ammattimaisesti tehdyille messutapahtumille.

Messualan yritysten taloudellista ahdinkoa lisää se, että alan kustannustuet päättyvät toukokuuhun. Kustannustuen korvaavan tapahtumatakuu perustuu ajatukselle, että ensin tulee muodostua kustannuksia, joista takuu korvaa 85 % kun järjestäjä peruuttaa tapahtuma. Tällainen ajattelu on valtavaa resurssien haaskausta eikä elvytä eikä ylläpidä korkeatasoista messu-, kokous- ja kongressijärjestäjien toimintaa. 

Ammattimaiset toimijat tekevät pitkäjänteistä työtä tuottaakseen yhteiskunnan taloutta elvyttäviä tapahtumia, eivät peruuttaakseen niitä. 

Mikäli tukitoimet erittäin pahoin kärsinyttä ammattimaista tapahtumaliiketoimintaa kohtaan eivät ole oikeasuhtaisia ja vakioituja liiketoiminnan eston ajalta, ajetaan toimiala hyvin ahtaalle – selviytyä voivat vain kaikkein vahvimmat.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n mielestä kustannustuki viitosen valmistelut tulisi aloittaa välittömästi. Samalla tulisi selvittää, miten isoja toimijoita kaltoin kohteleva 1,8 miljoonan euron de minimis -tukiraja saadaan nostettua 10 miljoonaan On kohtuutonta, että suurempia yrityksiä rankaistaan aiemmasta kasvusta ja kasvun myötä syntyneestä kustannusrakenteesta ja siitä, että ne ovat työllistäneet suuren joukon ihmisiä. Kriisin pitkittyessä tukikatto tulee vastaan myös entistä pienemmille tapahtuma- alan yrityksille.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry haastaa päättäjät ymmärtämään tapahtumien väliset erot ja laatimaan rajoitukset sen mukaisesti. ”Ilta-aikaan painottuvia massafestareita ei voi niputtaa yhteen messujen, kongressien ja yritystapahtumien kanssa”,  jyrähtää MeTa ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Tapahtumiin liittyvä keskustelu on julkisuudessa pyörinyt pitkälti kesän festareissa ja niiden mukaan laadituissa tapahtumarajoituksissa. Tapahtumat-sanan alle mahtuu kuitenkin muutakin. Festareiden kanssa yhtäläisin rajoituksin ovat tähän saakka joutuneet toimimaan myös esimerkiksi erilaiset seminaarit, koulutustilaisuudet, ammattitapahtumat ja messut.

– Tapahtumat eivät ole veljeksiä. Messuille ja koulutuksiin lähdetään asian perässä ja päiväsaikaan. Motiivit ja toimintatavat ovat täysin erilaiset kuin festarikäynnillä, huomauttaa Marja Pekkanen.

Hän peräänkuuluttaa tapahtumatyyppien erottelua ja kokoontumisrajoitusten laatimista sen mukaan.

– Festarit tulisi erottaa muista kulttuuritapahtumista. Lisäksi kolmantena tapahtumatyyppinä pitäisi huomioida messut, kokoukset, kongressit ja yritystapahtumat, jotka yleensä liittyvät ammatin harjoittamiseen tai omiin harrasteisiin ja joiden luonne on sen vuoksi täysin erilainen.

Koronapassi odotettu lisätuki messujen avaamiseen

Suomalaisilla messu- ja tapahtumajärjestäjillä on koronariskien hallintaan selkeät, tarkoin määritellyt menettelytavat ja turvallisuusohjeistus. Tapahtumien avaamiseen on valmistauduttu perusteellisesti. Kesäkuussa julkistetun SAFE Asset Groupin tutkimuksen mukaan messukeskukset ovat tiloina jopa turvallisempia kuin kauppakeskukset, jotka ovat olleet avoinna läpi pandemian. Messujen lisävahvuus on tuotantotapa, joka mahdollistaa laadukkaan kävijähallinnan ja poikkeuksellisen kattavat käytännön toimet koronariskien torjunnassa. 

– Koronapassi olisi hyvä lisätuki tapahtumien terveysturvallisuuteen, kunhan pikatestit otetaan rinnalle ja ne ovat veloituksettomia. Toivomme, että päättäjät tekevät tässäkin asiassa pikaisia ratkaisuja, jotta messutoiminta saadaan nopeasti avattua. Messut ovat aivan omanlaisensa tapahtumatyyppi, jolla on suuri vaikutus elinkeinoelämälle ja talouden elpymiselle, Pekkanen sanoo.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766