”Olen tässä jo muutaman vuoden ajan koettanut opetella viettämään niin sanottua seniorikansalaisena olemista, mitä se sitten itse kunkin kohdalla merkitsee. Minulla se on ollut lähinnä määrällisen touhuamisen sijasta laadulliseen keskittymistä.”

Näin Pirkka-Pekka Petelius kuvailee seniorivuosiaan. Suomalaisille näyttelijänä ja käsikirjoittajana tuttu Petelius tunnetaan myös vahvasta luontosuhteestaan. Seniorimessuilla hän kertoo suhteestaan luontoon ja siitä, millaista merkitystä luonnossa liikkumisella on hänen elämässään.

Kesä mökillä ja metsän antimien parissa

Syksyn lehdet alkavat vähitellen kellastua ja luonto valmistautuu uuteen vuodenaikaan. Myös Ouluhallissa valmistaudutaan syksyn vilkkauteen, kun Seniorimessut kokoavat seniori-ikäiset ja heidän läheisensä yhteen. Ennen kuin katse käännetään syksyyn, on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi menneeseen kesään Pirkka-Pekan kanssa.

”Kesäni sujui mukavasti. Alkukesällä oli töitä juhannuksen alle asti ja sitten mökkeilyä, puutarhailua, muutama kotimaan reissu, uintia, lukemista, marjastusta ja sienestystä. Eli eipä juuri poikkeamaa tyypillisiin kesiinikään, joihin ulkona oleminen runsain määrin kuuluu”, Petelius kertoo.

Kesä on ollut hänelle antoisaa aikaa erityisesti luonnon tarjoamien aistielämysten vuoksi. Alkukesän vehreys, kukat, lintujen äänimaisema, luonnon moninaiset tuoksut ja ympärillä pörräävät hyönteiset ovat tehneet kesästä jälleen kerran erityisen. Vaikka kesästä Petelius nauttiikin, hän tunnustautuu ennen kaikkea kevätihmiseksi.

Sienimetsästä ruokapöytään

Kesän aurinkoisiin päiviin on mahtunut myös uuden oppimista. Erityisesti ruokasienet ovat vieneet Peteliuksen mukanaan. Hän on syventänyt osaamistaan omien sanojensa mukaan maailman parhaan mahdollisen sienestysoppaan, sieniasiantuntijan, kanssa.

Sieniharrastuksessa häntä kiehtoo paitsi luonnossa liikkuminen myös se, mitä metsästä löytyvistä antimista voi valmistaa. Sienet taipuvatkin keittiössä monenlaisiksi herkullisiksi ruoiksi ja leipomuksiksi, ja itse poimittujen raaka-aineiden matka metsästä ruokapöytään tuo harrastukseen oman erityisen ilonsa.

Myös pakastin on saanut kesän aikana täytettä. Hyvä mustikkasato on täydentänyt sienisaalista, joten luonnonantimet riittävät nautittaviksi vielä pitkälle syksyyn ja talveen.

Katse kohti syksyä

Orastavaan syksyyn Petelius suhtautuu kiinnostuksella. Luonnossa riittää tekemistä vielä pitkälle syksyyn, sillä sienestys ja marjastus jatkuvat aina pakkasiin asti. Edessä onkin vielä mukavia ja antoisia eväsretkiä metsiin ja soille sekä kotoilua.

”Syyshämärät antavat mahdollisuuden hämyjen hyggeilyyn takkatulineen, kynttilöineen ja ulkosoihtuineen.”

Syksy tuo Peteliukselle mukanaan myös muita esiintymisiä Seniorimessujen lisäksi. Tiedossa on useita innostavia puhetilaisuuksia, joissa pääaiheena on ennen kaikkea luonto. Myös hänen työnsä Radio Suomen Luonto-Suomessa jatkuu.

Luonto on osa minuutta

Peteliuksen suhde luontoon ulottuu kauas lapsuuteen. Luonto ei ole hänelle vain harrastus tai paikka, jossa käydään vapaa-ajalla, vaan olennainen osa hänen identiteettiään. Hän muistuttaa: ”Olen osa sitä, kuten me kaikki ihmiset olemme.”

Pirkka-Pekkaa odotti haastava kysymys hänen suosikkiluontokohteestansa Suomessa. Numero yksi -luontokohdetta on hänen mukaan mahdotonta nimetä, sillä upeita luontokohteita on runsaasti ja niistä on hankala valita. Mikäli yksi täytyisi päättää, Petelius nostaisi esiin Pyhätunturin Isokurun. Hän ei halua asettaa sitä muiden kohteiden yläpuolelle, mutta kuvailee sitä maailmanluokan kohteeksi.

”Siellä omassa karussa jylhyydessään on nähtävissä nykyajasta käsin koko evolutiivisen historian alkuajat komeine konglomeraatteineen ja liuskekivirinteineen”, kuvailee Petelius. Isokurussa luonto ei ole Peteliukselle vain maisema, vaan hiljaisessa ajattomuudessaan luontoaikamatka maapallomme ytimeen.

Läheinen suhde Pohjois-Suomeen

Pohjois-Suomeen Peteliuksella on erityisen läheinen suhde. Hän on syntyjään alatorniolainen, sillä hänen äitinsä on kotoisin Tornionjokilaaksosta. ”Rakastan Tornionjokilaaksoa. Lapissa olen viettänyt elinaikaani kosolti, sillä se on ainutlaatuisen kiehtovaa seutua niin luontonsa kuin ihmistenkin puolesta.”

Oulu puolestaan on Peteliukselle vieraampi, mutta hän kunnioittaa Oulua ja sen lähistöä dynaamisena, ihmiskeskeisenä ja monipuolisena seutuna.

Toivotammekin Pirkka-Pekan lämpimästi tervetulleeksi Ouluun Seniorimessuille! Senioreiden viikonlopussa Pirkka-Pekka sukeltaa puheenvuorossaan vieläkin syvemmälle luontosuhteeseensa ja kertoo, millainen merkitys luonnolla on hänen elämässään.

Pirkka-Pekan puheenvuoro lauantaina 19.9. ja sunnuntaina 20.9. klo 12.00 päälavalla.

Kuva: Tuotanto Oy Säihky

Pohjois-Suomen parhaana bisnestapahtumana palkittu Northern Glow palasi Oulun Tullisaliin jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Huikea bisnespäivä kokosi Pohjois-Suomen myynnin- ja markkinoinnin vaikuttajat sekä valovoimaisen puhujakattauksen yhteen.

Päivä startattiin Avidlyn aamiaistilaisuudella Tullisalin SuperMeeting -tilassa. Puhujina aamiaistilaisuudessa nähtiin Avidlyn toimitusjohtaja Maria Flemmich Suominen sekä Technology Lead Janne Toikka, jotka puheenvuorossaan syventyivät robotin ja ihmisen hurmaamiseen huomisen kasvussa.

Varsinainen tapahtumaohjelma pyörähti käyntiin inspiroivan Kert Kennerin puheenvuorolla Modernilla myynnillä törkeää kilpailukykyä!

Kertin loistavasta puheenvuorosta jatkettiin brändäyksen maailmaan paneelikeskustelussa Brändit, jotka puhuttelevat – pohjoisen menestystarinoita. Paneelissa keskusteluun pääsivät moderaattori Anna Perhon johdolla K-Rauta Välivainion yrittäjä Suvi Takala, Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander sekä Valcon perustaja Henri Heikkinen.

Päivä tarjosi upeita verkostoitumismahdollisuuksia muiden myynnin- ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa.

Iltapäivän ohjelmassa hypättiin tekoälyn pariin, kun kaupallisen konsultoinnin konkari Sani Leino avasi puheenvuorossaan kaupallisia kasvukipuja ja miten tekoälyaika muuttaa myynnin ja markkinoinnin pelikenttää pysyvästi.

Iltapäivässä haastettiin myös perinteisiä käsityksiä myynnistä ja markkinoinnista. Iltapäivän keynotessaan Kati Huusko-Viikilä tarjosi strategisia näkökulmia siihen, miten moderni kaupallinen koneisto rakennetaan vastaamaan nykyajan ostajan odotuksia ja miten kasvua johdetaan kokonaisuutena.

Bisneksen täyteisen päivän viimeisenä puhujana nähtiin Jari Sarasvuo. Puheenvuorossaan Sarasvuo osoitti, miten markkinointi ja myynti eivät ainoastaan vastaa olemassa oleviin tarpeisiin, vaan luovat ne. Kukaan ei kaivannut iPadia, ennen kuin se oli olemassa. Harva tiesi tarvitsevansa TikTokia. Kyse ei ole markkinan seuraamisesta, vaan sen synnyttämisestä silloin, kun valmista kysyntää ei vielä ole.

kuvaaja: Roosa-Maria Kauppila

#NG26

Puoli vuosisataa pohjoissuomalaisille kodeille!

Puolen vuosisadan aikana messuista on muodostunut tapahtuma, jossa koko rakentamisen ekosysteemi kohtaa. Samalla ne ovat tarjonneet katsauksen siihen, miten suomalainen asuminen muuttuu ja kehittyy. Monille rakentamista tai remontointia suunnitteleville pohjoissuomalaisille messut ovat vuosikymmenten ajan toimineet tärkeänä inspiraation lähteenä. Messukävijälle tapahtumat ovat vuosien varrella tarjonneet mahdollisuuden tutustua laajaan valikoimaan tuotteita ja palveluja, seurata kodin ja asumisen tuoreimpia trendejä sekä keskustella suoraan asiantuntijoiden kanssa, saada neuvoja omiin projekteihin ja nähdä tuotteita käytännössä. Tämä on aina luonut messuista ainutlaatuisen ympäristön, jossa ideat ja suunnitelmat syntyvät.

50 vuotta rakentamisen muutosta – messut alan peilinä

1970-luvulla suomalainen omakotitalorakentaminen oli vahvassa kasvussa. Väestön kaupungistuminen ja kasvava hyvinvointi lisäsivät omakotitalojen kysyntää, ja monet suomalaiset suunnittelivat ensimmäistä omaa kotiaan.

1970-luvun loppupuolta kohden Rakentaja-tapahtumat laajenivat myös Kemiin, Kajaaniin, Raaheen ja Rovaniemelle. Tapahtumat kiersivät paikkakunnat läpi “kiertue” tyyppisesti, startaten Rovaniemeltä liikkuen viikottain alemmas kohti kiertueen viimeistä pysäkkiä, Raahea.

1980- ja 1990-luvuilla rakentamisen painopiste alkoi laajentua pelkästä talon rakentamisesta asumisen kokonaisuuteen. Talotekniikka kehittyi nopeasti ja kodin sisätiloihin liittyvät ratkaisut nousivat yhä tärkeämpään rooliin. Messuilla alettiin esitellä entistä enemmän esimerkiksi lämmitysjärjestelmiä, ilmanvaihtoratkaisuja sekä sisustus- ja pintamateriaaleja. Samalla remontointi nousi vahvemmin osaksi messujen sisältöä.

Kasarilla kuluttajien kiinnostus rakentamiseen näki hurjaa nousua, joka heijastui myös tapahtuman kävijöissä. Kuluttajien kiinnostus rakentamisen teemoihin ja oman kodin parannuksiin oli selkeästi tullut jäädäkseen.

Kevään 1987 messutapahtuma onnistui niin hyvin, että tapahtuma kuului valtakunnallisestikin suurimpiin rakennusalan erikoismessutapahtumiin.

Hiljalleen tapahtumille alkoi muodostumaan vakiintunut rooli paikallisten rakennusalan ammattilaisten ja kodin rakennusprojekteja suunnittelevien vuotuisena kohtaamispaikkana.

Jo toista vuosikymmentä Rakentaja-tapahtumat etsivät paikkaansa, ja järjestämispaikkaa vaihdettiin lukuisia kertoja läpi vuosien. Kasarin lopulla Ouluun valmistunut Ouluhalli loi ensiluokkaisen mahdollisuuden messutoiminnalle Oulun alueella, jossa aiemmin ison kokoluokan tapahtumille ei ollut sopivaa järjestämispaikkaa. Rakentaja Oulu -messutapahtuma oli löytänyt uuden pitkäaikaisen kotinsa.

Vuosituhannen loppua kohden tapahtumassa yleistyivät kodin kunnostukseen ja yleiseen asumiseen liittyvät toimijat. Tapahtumalle alkoivat muodostumaan selkeät teemat: rakentaminen, remontointi ja asuminen.

Vuosituhannen taitteessa rakentamisen keskiöön nousivat energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset. Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyivät ja kiinnostus uusiutuviin energiaratkaisuihin kasvoi. Messuilla esiteltiin yhä enemmän esimerkiksi lämpöpumppuja, aurinkoenergiaa sekä ratkaisuja, joiden avulla asumisen energiankulutusta voitiin pienentää.

Vuosituhannen alussa tapahtumat jatkoivat asemansa vakiinnuttamista rakentamisen, remontoinnin ja asumisen päätapahtumana Pohjois-Suomen alueella. Oulussa tapahtuma juhli jo 30-vuotispäiväänsä ja näytteilleasettaja- ja kävijämäärät kasvoivat vuosittain.

Rovaniemen Napapiirin jäähallissa jo pitkään järjestetty Rovaniemen messutapahtuma sai uuden kotinsa Rovaniemelle juuri rakennetun Lappi Areenan myötä. “Vastavalmistunut Lappi Areena on aivan luksusta. Uskon, että uusi halli houkuttelee paikalle entistä enemmän kävijöitä. Kiinnostusta on riittänyt ainakin näytteilleasettajien puolelta”, toteaa messuja vuosia kiertänyt näytteilleasettaja.

2010- ja 2020-luvuilla rakentamista ovat muokanneet digitalisaatio, älykodit ja kestävän rakentamisen ratkaisut. Kotien automaatiojärjestelmät, älykkäät ohjausratkaisut ja energianhallinta ovat tulleet osaksi modernia asumista. Samalla rakentamisessa korostuvat entistä enemmän vähähiilisyys, materiaalien kestävyys sekä kiertotalous.

Rakentaja-tapahtumat ovat vuosien varrella seuranneet alan muutoksia läheltä. Näytteilleasettajien tuotteet ja palvelut kertovat usein konkreettisesti siitä, millaisia ratkaisuja kulloinkin pidetään rakentamisen tulevaisuutena ja mihin suuntaan suomalainen koti ja asuminen kehittyvät.

Nykypäivänä Rakentaja-tapahtumat järjestetään keväisin Oulussa ja Rovaniemellä. Tapahtumat ovat Pohjois-Suomen merkityksellisimmät kodin ja asumisen messutapahtumat, ja keräävät vuosittain yli 10 000 messuvierasta ja noin 250 rakentamisen, remontoinnin ja asumisen yritystä.

Teksti: Tiina Vidgren

Persoonallinen koti on rohkeasti omannäköinen, eikä se koostu pelkästään trendeihin perustuvista sisustusvalinnoista. Sisustuksen ei tarvitse olla valmis heti, vaan kodille pitää antaa aikaa kasvaa asukkaidensa mukana. Kodin tunnelmaan vaikuttaa kaikista voimakkaimmin valaistus, joten siihen on syytä perehtyä ja panostaa.

Seija Strand, Kotoisa-ohjelmassa upeita muutoksia tekevä sisustussuunnittelija (SI), ehtii suunnitella koteja myös television ulkopuolella. Isot ja pienet kodit, uudiskohteet ja saneerattavat kohteet saavat sisustuksia Strandin käytännöllisistä ratkaisuista, jotka on tehty hyvällä väri- ja tyylisilmällä. ”Teen suunnittelun aina käytännöllisyys edellä, ja usein toimiva ratkaisu on myös kaunis ratkaisu”, Strand avaa työskentelynsä lähtökohtia. Miten kotiin saisi tuotua persoonallisuutta, etteivät kaikki sisustukset näyttäisi aina samalta? Strand kehottaa perehtymään tv-ohjelmiin, sisustuslehtiin ja erilaisiin sosiaalisen median alustoihin, kuten Instagramiin ja Pinterestiin. Omaa silmää miellyttävistä sisällöistä voi koota kuvakollaasin, jota kriittisesti arvioimalla löytää itseä oikeasti miellyttäviä sisustusratkaisuja. Omaa tyyliä etsiessä on syytä pitää mielessä alkuperäiset suosikkimielikuvat, koska ajatusten on tapana lähteä harhailemaan loputtoman sisällön mukana väärään suuntaan. Sisustajan kannattaa muistaa, että oman näköiseen kotiin eivät kuulu pelkästään trendit. Oma arvomaailma, oma värimaailma ja mieleiset asiat luovat pohjan persoonalliselle kodille.

Rauhallisuus näkyy trendeissä

Yksi tämän hetken trendeistä onkin persoonallisuus. Persoonallisuus näkyy vaikkapa taiteessa, jolla muuten rauhallisen tunnelman kotiin tuodaan ripaus väriä ja rosoa. Oman näköistä kotia tehdessä on luotettava rohkeasti omaan näkemykseensä ja arvostettava sitä. Strand toivoo, että omalle kodille annettaisiin aikaa – harva helmikään muototuu hetkessä. Koti saa elää ja kasvaa asukkaidensa mukana. Muita sisustustrendejä ovat maanläheinen värimaailma, murretut värit ja japandi-tyyli, joka yhdistää japanilaisen estetiikan ja skandinaavisen minimalismin. Kylpyhuoneisiin tehdään spa-tunnelmaa, puupinnoissa suosittuja ovat tammi ja pähkinä. Pantonen vuoden väri on rauhallisuutta korostava Cloud Dancer, murrettu valkoinen.

Kierrätys näkyy sisustamisessa, ja varsinkin käytetyt design-huonekalut ovat haluttuja. Strand kertoo, että niitä on tarjolla ihan hyvin, mutta hinnan ja laadun kohdatessa ne myös myydään nopeasti. Second hand -kaupanteossa on oma viehätyksensä, sillä kohtaamisissa syntyy tarinoita ja hyvää mieltä sekä ostajalle että myyjälle.

Kuva: Seija Strand

Kodin tunnelma rakentuu valaistuksen pohjalle

Valaistuksella on valtava merkitys kodin tunnelmaan. Valaistusta suunniteltaessa on otettava huomioon monia asioita, kuten valon värilämpötila, missä valopisteet sijaitsevat ja minkä mallista valoa valolähteistä tulee. Valaistuksella saa joko pelastettua tai pilattua kodin fiiliksen, joten siihen olisi syytä perehtyä erityisen huolellisesti. Toinen merkittävä seikka on huonekalujen sijoittelu kotiin sekä kalustuksen määrä suhteessa huoneen kokoon. Huonekaluja ei saisi olla liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. Liian täyteen kalustettu huone aiheuttaa ahdistusta, ja tavaroiden jatkuva siirtely stressaa. Väreillä on iso vaikutus kodin tunnelmaan. Värimaailman avulla voi luoda rauhallista tai energistä tunnelmaa, millaista omaan kotiinsa sitten tavoitteleekin. Värivalintojen kohdalla mietitään myös erilaiset pintamateriaalit ja värien kiiltoasteet.

Kodin ilmeeseen vaikuttavat paljon myös tekstiilit. Matot ja verhot auttavat akustiikan kanssa, ja niiden avulla kotiin saa tuotua väriä, pehmeyttä ja erilaisia tekstuureja. Jotta kodin ilme olisi miellyttävän seesteinen, moni saattaa joutua karsimaan tavaran määrää. Liika tavara vaikeuttaa siivoamista, varsinkin jos tavaroilta puuttuvat tärkeät säilytyspaikat.

Kuvat: Seija Strand

Suunnitteluun panostaminen säästää rahaa

Uudiskohteen tai remontoitavan kodin sisustuksen kanssa Strand neuvoo käyttämään riittävästi aikaa suunnitteluun. Apua on saatavilla esim. rautakaupoista tai suunnittelijoilta, ja sitä todella kannattaa hyödyntää. Fokus on hyvä suunnata ensin isoimpiin osa-alueisiin, kuten pintamateriaaleihin, kiintokalusteisiin ja valaistukseen. Kylpyhuone on kodin kalleimpia tiloja, joten siihen kannattaa panostaa. Seinä on helppo maalata uudelleen, mutta kosteiden tilojen uudelleen remontointi taas on huomattavasti kalliimpaa. Sisustamisessa voi säästää kaikessa, minkä voi hankkia myös myöhemmin. Strand muistuttaa jälleen, että kodin ei tarvitse olla heti valmis. Unelmien ruokapöydän tuolit voivat odottaa hankkimista useammankin vuoden.

Tule kuuntelemaan Seijaa Rakentaja 2026 Oulu -messuille

Rakentaja Oulu 2026 -messuilla Seija sukeltaa puheenvuorossaan kodin sisustamisen vinkkeihin ja oivalluksiin.

• Seijan puheenvuoro la 11.4. klo 11.00 ja su 12.4. klo 11.45 päälavalla.

Lisäksi hän pohtii toimivan kodin irto- ja kiintokalusteiden välistä tasapainoa.

• Seijan puheenvuoro la 11.4. klo 13.30 ja su 12.4. klo 13.40 päälavalla.

Teksti: Tiina Vidgren

Auri Kananen suosittelee suhtautumaan siivoukseen rutiininomaisesti. Kannattaa perehtyä
tärkeimpiin siivoustekniikoihin, -aineisiin ja -välineisiin kunnolla. Näin siivouksesta nauttii, onhan
työn tuloksen näkeminen todella motivoivaa.

Auri Kananen on siivouskuningatar, joka tällä hetkellä on äitiyslomalla huolehtimassa marraskuussa 2025 syntyneestä vauvastaan. Viiden vuoden ajan Kananen siivosi ympäri maailmaa haastavia koteja ilman korvausta, ja videoi tätä prosessia sosiaaliseen mediaan miljoonien seuraajiensa katsottavaksi. Yhden kohteen viikkotahdilla hän kiersi maailmaa, ja tutustui kammottavan likaisiin kohteisiin Yhdysvalloissa, Saksassa, Englannissa ja myös Suomessa. Someura lähti liikkeelle pienestä, mutta kasvoi räjähdysmäisesti TikTok-videoiden voimalla. ”Sotku on samanlaista ympäri maailmaa”, sanoo Auri. Siivottavien kohteiden materiaaleissa ja rakenteissa sen sijaan alkaa löytyä eroja. ”Kylppäreiden siivoaminen ulkomailla on huomattavista hitaampaa kuin Suomessa, sillä harvasta paikasta löytyy lattiakaivoa”. Pieni asia, mutta kuinka suuri merkitys sillä puhtaanapidon kannalta onkaan! Suomessa kodit lisäksi muistuttavat todella paljon toisiaan: Oraksen hanat ja samankaltaiset wc-kalusteet löytyvät useasta kodista.

Kuva: Auri Kananen

Helpota siivousta jo kodin suunnitteluvaiheessa

Jos Auri saisi suunnitella unelmien kodin siivouksen helppouden kannalta, hän välttäisi mustaa viimeiseen saakka. ”Mustassa lika näkyy tosi hyvin. Kalkkisaostumat osuvat silmään, vaaleat hiukset ja leivänmurut oikein hehkuvat mustalla lattialla. Musta komposiittiallas on todella vaikea pitää puhtaana: väri haalistuu pesuaineista ja jopa liian kuuma vesi saattaa haalistaa altaan väriä!” Ihanteellisen kodin värimaailman olisi vaalea, mutta ei kuitenkaan ihan valkoinen. Luonnonkivitasoihin imeytyy helposti tahroja, eikä niihin saa käyttää puhdistusaineita. Epätasaiset pinnat, kuten turvalattiat ovat haasteellisia puhdistaa. Lattiamateriaaleista Auri suosittelisi vinyyliä tai parkettia, koska esim. laminaatti ei juurikaan siedä vettä.

Matot saa jättää tamppaamatta

Onko olemassa turhia siivoustapoja, joita ihmiset edelleen noudattavat? Kyllä vain, voit jättää tästä lähtien matot tamppaamatta! Nykyaikaiset imurit ovat niin tehokkaita, että niiden avulla pölyt ja irtolian saa poistettua matoista. Tamppaaminen lisäksi kuluttaa mattoja imurointia huomattavasti enemmän. Auri kehottaa ihmisiä unohtamaan myös erikoiset siivoustavat, kuten sanomalehden käytön ikkunoiden kuivaamiseen tai hellan puhdistamisen sokeripalalla. Ne vievät siivouksesta ilon ja tekevät hommasta liian vaivalloista. Siivouksen kuuluu olla mukavaa ja rutiininomaista, jokaisen arkeen kuuluvaa.

Siivous on turhaan aliarvostettua ja epämieluisaa työtä. Kananen osaa nimetä monta syytä, jotka tähän tilanteeseen ovat johtaneet: ”Kaikki on epämieluisaa, jos sä et osaa sitä. Jos mulle annettaisiin köksän tunnilla sokeripala, että putsaa tällä tuo hella, niin varmasti vihaisin siivoamista sydämeni pohjasta!”. On myös mahdollista, että monen ajatuksissa järjestelytyö ja siivous mielletään yhdeksi ja samaksi kotityöksi. Järjestely on sitä, mikä tuntuu usein vaivalloiselta, koska kodeissa on liikaa tavaraa ja sopivat säilytyspaikat puuttuvat. Lastakin pyydetään usein siivoamaan oma huone, vaikka käytännössä kyse on tavaroiden järjestelemisestä.

Kuva: Auri Kananen

Näkyvät tulokset kodin ilmeessä motivoivat

Siivous on sitä helpompaa, mitä vähemmän tavaraa kodissa on. Vaikka kodin kaikki pinnat olisivat kiiltävän puhtaita, mutta tasot pullistelevat tavararöykkiöistä, on puhdas ja seesteinen tunnelma mahdotonta saavuttaa. Itse siivoaminen ei ole niin kriittistä, mutta järjestys taas on. Vinkiksi Auri sanoo, että tavarat kannattaa järjestellä paikoilleen joka päivä. Silloin pahaa kaaosta ei edes pääse syntymään, ja siivous sujuu jatkossa vaivattomammin.

Siivouksen mielekkyys perustuu siihen, että saa lyhyessä ajassa näkyviä tuloksia aikaan. Auri kehottaa kokeilemaan ajastinta, johon säädetyn ajan puitteissa tekee niin paljon hommia kuin ehtii. Se palkitsee ja motivoi. Kannattaa myös opetella siivouksen saloja ja tietenkin hankkia kunnon välineet. Ihan kaikkia mediassa esiintyviä suolan, sitruunan ja soodan käyttövinkkejä ei kannata ottaa todesta. Siivoaminen vaatii perehtymistä ja erilaisten tekniikoiden harjoittelua. Kunnolliset siivousvälineet kannattaa hankkia, ja oikeat aineet helpottavat hommaa entisestään.

Tule kuuntelemaan Auria Rakentaja 2026 Oulu -messuille

Rakentaja Oulu 2026 -messutapahtumassa Auri sukeltaa arjen siivouspulmiin hauskassa Siisti koti! -siivoustietovisassa.

• Visa järjestetään la 11.4. klo 11.50 ja su 12.4. klo 11.00 päälavalla.

Visan voittajalle luvassa kodin siivousta helpottamaan suunniteltu palkinto.

Visailun vastapainoksi messuilla kuullaan myös haastattelu Aurilta, jossa paneudutaan aiheeseen: Suomen likaisimmat kodit. Haastattelussa kuullaan koskettavia ja mielenkiintoisia tarinoita kohteista, joissa siisteys on kadonnut, mutta toivo löytynyt Aurin ammattitaidon ja empatian avulla.

• Haastattelu järjestetään la 11.4. klo 14.20 ja su 12.4. klo 12.30 päälavalla.

Pohjois-Suomen Messut ry järjestää tapahtumia Oulussa ja Rovaniemellä. Tapahtumien järjestämiseen aina suunnittelusta toteutukseen liittyy paljon erilaisia tehtäviä ja tarjolla onkin monipuolinen tehtäväkenttä innostuneelle ja motivoituneelle harjoittelijalle tapahtumatoimialalla. Harjoittelu voi liittyä esimerkiksi AMK-opintoihin.

Tulevana keväänä harjoittelu keskittyy erityisesti markkinoinnin ja tapahtumatuotannon tehtäviin. Sinulla voi olla jo kokemusta tapahtumien järjestämisestä tai markkinoinnista – tai into oppia näitä. Aiemmilta harjoittelijoilta olemme saaneet kiitosta opiskelijan toiveet huomioon ottavista työkokonaisuuksista, itsenäisistä ja monipuolisista tehtävistä sekä mukavasta tiimistä, joka tukee opiskelijan oppimista.

Esimerkkejä mahdollisista työtehtävistä:

• Markkinoinnin suunnittelu ja toteutus
• Sisällöntuotanto (teksti, graafinen suunnittelu esim. Canva-ohjelmistolla)
• Tapahtumatuotannon tehtävät
• Hallinnolliset tehtävät
• Northern Glow -bisnestapahtuman yhdyshenkilö oppilaitosten suuntaan

Työtä tehdään joustavasti toimistolla/etänä – ja tapahtumalokaatioissa totta kai! Keväällä 2026 toteutamme Rakentaja 2026 -messutapahtumat Oulussa ja Rovaniemellä sekä Northern Glow -bisnestapahtuman.

Mitä odotamme harjoittelijalta? 

• Oma-aloitteisuutta ja aktiivista otetta työskentelyyn
• Itsenäistä työskentelyotetta osana markkinointitiimiä
• Tunnet markkinointiviestinnän ohjelmistojen perusteet
• Kohderyhmälähtöistä ajattelua
• Asiakaspalveluhenkisyyttä ja positiivista asennetta

Haluaisitko sinä tehdä harjoittelusi tapahtumatuotannon aitiopaikalla?

• Etsimme harjoittelijaa kevätkaudelle 2026. Harjoittelu sijoittuu helmi-toukokuun väliselle ajalle, tarkempi ajankohta on neuvoteltavissa.
• Harjoittelu on palkaton.
• Käsittelemme vain sähköpostitse saapuneita hakemuksia. Lähetä hakemuksesi: anna.tiensyrja@pohjois-suomenmessut.fi
• Hakuaika päättyy ke 7.1.2026 klo 15.
• Hakemuksia voidaan käsitellä jo hakuaikana, ja paikka täytetään sopivan hakijan löydyttyä, joten ethän odota hakemuksen lähettämisen suhteen liian pitkään!

Northern Glow -bisnestapahtuma siirtyy uuteen kehitysvaiheeseen, kun tapahtuman järjestelyvastuu siirtyy BusinessOululta Pohjois-Suomen Messuille. Muutos vahvistaa tapahtuman tuotannollista kapasiteettia ja avaa mahdollisuuksia kasvattaa tapahtumaa entistä vaikuttavammaksi alueelliseksi bisnesfoorumiksi. BusinessOulu jatkaa seminaarin kumppanina.

“Northern Glow on kasvanut merkittäväksi kohtaamispaikaksi alueen yrityskentälle. On hienoa siirtää tapahtuma sellaiseen organisaatioon, joka voi panostaa sen tuotantoon täysipainoisesti. Jatkamme ylpeänä kumppanina ja haluamme varmistaa, että Northern Glow säilyy vahvana osana Oulun ja Pohjois-Suomen yritystapahtumatarjontaa“, kertoo Business Oulun viestintä- ja markkinointipäällikkö Auli Kangas.

Northern Glow -seminaarin järjestelyvastuun siirron tavoitteena on vahvistaa tapahtuman pitkän aikavälin kasvua ja varmistaa sen elinvoimaisuus. Muutos tuo tuotantoon lisää resursseja ja kokeneen tapahtumaorganisaation osaamista, mikä mahdollistaa tapahtuman kehittämisen entistä vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi. Samalla yhteistyö alueen toimijoiden välillä syvenee ja Northern Glown rooli pohjoisen yrityskentän keskeisenä foorumina vahvistuu.

“Odotamme innolla mahdollisuutta kehittää Northern Glow -tapahtumaa yhä vaikuttavammaksi ja entistä laajemman yleisön tavoittavaksi tapahtumaksi. Meille tämä on luonteva jatkumo vahvalle tapahtumatuotannon osaamisellemme, ja yhteistyö BusinessOulun kanssa antaa erinomaisen pohjan rakentaa tapahtuman seuraavaa kasvuvaihetta”, iloitsee Pohjois-Suomen Messujen toimitusjohtaja Anna Tiensyrjä.

Northern Glow jatkaa tehtäväänsä alueen yritysten inspiraation ja kasvun alustana – nyt vahvistuneella yhteistyöllä ja uudella tuotantovastuulla. Vuonna 2026 Northern Glow järjestetään 12.5.2026 Oulun Tullisalissa. Tulevan vuoden tapahtuma keskittyy myynnin ja markkinoinnin ajankohtaisiin teemoihin.

Lisätiedot:

Pohjois-Suomen Messut ry
Anna Tiensyrjä
toimitusjohtaja
+358 50 482 8599
anna.tiensyrja@pohjois-suomenmessut.fi

BusinessOulu
Johanna Kamunen
yhteyspäällikkö, kaupunkimarkkinointi (vs.)
+358 50 432 8873
johanna.kamunen@businessoulu.com

Siirry Northern Glow -bisnestapahtuman nettisivuille