Ilmottautuminen

Ruotsissa kauppa- ja messukeskuksia kohdellaan samoin säännöin 

Ruotsissa kauppakeskuksia ja messukeskuksia kohdellaan terveysturvallisuudeltaan samanveroisina ja samoin säännöin. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry ihmettelee, miksei Suomessa toimita samoin. Messuala on panostanut voimakkaasti terveysturvallisuuteen ja yli 450 kaupallisen tilan turvallisuusauditoinnin COVID-19 –riskien osalta tehneen SAFE Asset Groupin selvityksen mukaan suomalaisilla messuilla on jopa turvallisempaa kuin kauppakeskuksessa. 

Ruotsissa messutoimiala on saanut valmistella pitkäjänteisesti tulevia tapahtumiaan. 

”Suomessa messuala elää jatkuvassa epävarmuudessa. Uudenmaan avin päätökset aiheuttivat vastikään pitkään valmisteltujen syyskuun messujen peruuntumisen Helsingissä. Hukkaan meni valtava määrä työtä ja rahaa. Yksin Helsingin Messukeskukselle päätös aiheutti välittömästi yli kolmen miljoonan euron menetyksen”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen. 

Messujen peruminen tietää paljon menetettyjä kauppoja. Lisäksi messujen sulkeminen aiheuttaa suuria tulomenetyksiä järjestämispaikkakuntiensa hotelleille, ravintoloille, takseille ja muulle elinkeinoelämälle. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Suomen messutoimiala toi vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin tulovirran. Nyt tämä tulovirta on tyrehtynyt tyystin. 

 
”Nyt kaivataan oikeasuhtaisia ja ennakoitavia päätöksiä. Messuilla on valmius mm. puhtaaseen sisäilmaan, turvaväleihin, maskien käytön valvontaan, kulkusuuntien sujuvaan järjestämiseen, ja kosketusvapaisiin ratkaisuihin. Olemme valmistautuneet myös koronapassin käyttöönottoon. Emme löydä yhtään perusteltua syytä sille, että messuja ei voitaisi avata”, sanoo Pekkanen.  

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n mielestä toiminnan rajoitukset tulisi poistaa koko tapahtuma-alalta ja luottaa terveysturvallisuustoimiin ja järjestäjien vastuulliseen toimintaan sekä koronapassin käyttöönottoon. 

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi 

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766 

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry peräänkuuluttaa Suomen hallituksen toimintaan sitä oikeasuhtaisuutta, josta hallitus puhuu. Sanat ja teot eivät nyt kohtaa. Torstaina 12.8. hallituksen työkalun, Etelä-Suomen aluehallintoviraston, asettamat tapahtuma-alaa koskevat määräykset eivät täytä oikeasuhtaisuuden kriteerejä millään mittapuulla mitattuna.

Maamme ammattimaiset messujärjestäjät haluavat tehdä pitkäjänteistä työtä talouden elpymiseksi. Ala on valmistautunut laajoilla terveysturvallisuusjärjestelyillä ja kansainvälinen sertifiointiyritys on selvityksessään todennut messukeskukset jopa kauppakeskuksiakin koronaturvallisemmiksi paikoiksi. Silti pitkään valmistellut messutapahtumat joudutaan nyt peruuttamaan. 

”Odotimme hallitukseltamme laajempaa näkemystä ja ymmärrystä tapahtumaliiketoiminnan nykytilanteesta. Nyt olisi aika hallituksen todeta virhearvio ja tehdä oikeasuuntaiset ja -suhtaiset korjausliikkeet”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Odottelemalla lokakuulle saakka taloutemme ei avaudu toivotulla tavalla. Epävarmuus on myrkkyä liiketoiminnalle. Pahimmassa tapauksessa hallituksen vitkuttelu kaataa kokonaan yhden toimialan ja saamme heittää hyvästit ammattimaisesti tehdyille messutapahtumille.

Messualan yritysten taloudellista ahdinkoa lisää se, että alan kustannustuet päättyvät toukokuuhun. Kustannustuen korvaavan tapahtumatakuu perustuu ajatukselle, että ensin tulee muodostua kustannuksia, joista takuu korvaa 85 % kun järjestäjä peruuttaa tapahtuma. Tällainen ajattelu on valtavaa resurssien haaskausta eikä elvytä eikä ylläpidä korkeatasoista messu-, kokous- ja kongressijärjestäjien toimintaa. 

Ammattimaiset toimijat tekevät pitkäjänteistä työtä tuottaakseen yhteiskunnan taloutta elvyttäviä tapahtumia, eivät peruuttaakseen niitä. 

Mikäli tukitoimet erittäin pahoin kärsinyttä ammattimaista tapahtumaliiketoimintaa kohtaan eivät ole oikeasuhtaisia ja vakioituja liiketoiminnan eston ajalta, ajetaan toimiala hyvin ahtaalle – selviytyä voivat vain kaikkein vahvimmat.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n mielestä kustannustuki viitosen valmistelut tulisi aloittaa välittömästi. Samalla tulisi selvittää, miten isoja toimijoita kaltoin kohteleva 1,8 miljoonan euron de minimis -tukiraja saadaan nostettua 10 miljoonaan On kohtuutonta, että suurempia yrityksiä rankaistaan aiemmasta kasvusta ja kasvun myötä syntyneestä kustannusrakenteesta ja siitä, että ne ovat työllistäneet suuren joukon ihmisiä. Kriisin pitkittyessä tukikatto tulee vastaan myös entistä pienemmille tapahtuma- alan yrityksille.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry haastaa päättäjät ymmärtämään tapahtumien väliset erot ja laatimaan rajoitukset sen mukaisesti. ”Ilta-aikaan painottuvia massafestareita ei voi niputtaa yhteen messujen, kongressien ja yritystapahtumien kanssa”,  jyrähtää MeTa ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Tapahtumiin liittyvä keskustelu on julkisuudessa pyörinyt pitkälti kesän festareissa ja niiden mukaan laadituissa tapahtumarajoituksissa. Tapahtumat-sanan alle mahtuu kuitenkin muutakin. Festareiden kanssa yhtäläisin rajoituksin ovat tähän saakka joutuneet toimimaan myös esimerkiksi erilaiset seminaarit, koulutustilaisuudet, ammattitapahtumat ja messut.

– Tapahtumat eivät ole veljeksiä. Messuille ja koulutuksiin lähdetään asian perässä ja päiväsaikaan. Motiivit ja toimintatavat ovat täysin erilaiset kuin festarikäynnillä, huomauttaa Marja Pekkanen.

Hän peräänkuuluttaa tapahtumatyyppien erottelua ja kokoontumisrajoitusten laatimista sen mukaan.

– Festarit tulisi erottaa muista kulttuuritapahtumista. Lisäksi kolmantena tapahtumatyyppinä pitäisi huomioida messut, kokoukset, kongressit ja yritystapahtumat, jotka yleensä liittyvät ammatin harjoittamiseen tai omiin harrasteisiin ja joiden luonne on sen vuoksi täysin erilainen.

Koronapassi odotettu lisätuki messujen avaamiseen

Suomalaisilla messu- ja tapahtumajärjestäjillä on koronariskien hallintaan selkeät, tarkoin määritellyt menettelytavat ja turvallisuusohjeistus. Tapahtumien avaamiseen on valmistauduttu perusteellisesti. Kesäkuussa julkistetun SAFE Asset Groupin tutkimuksen mukaan messukeskukset ovat tiloina jopa turvallisempia kuin kauppakeskukset, jotka ovat olleet avoinna läpi pandemian. Messujen lisävahvuus on tuotantotapa, joka mahdollistaa laadukkaan kävijähallinnan ja poikkeuksellisen kattavat käytännön toimet koronariskien torjunnassa. 

– Koronapassi olisi hyvä lisätuki tapahtumien terveysturvallisuuteen, kunhan pikatestit otetaan rinnalle ja ne ovat veloituksettomia. Toivomme, että päättäjät tekevät tässäkin asiassa pikaisia ratkaisuja, jotta messutoiminta saadaan nopeasti avattua. Messut ovat aivan omanlaisensa tapahtumatyyppi, jolla on suuri vaikutus elinkeinoelämälle ja talouden elpymiselle, Pekkanen sanoo.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766

Omanlaista sisustustyyliä etsiessä kannattaa tutustua vaihtoehtoihin avoimin mielin omat tarpeet ja realiteetit huomioiden. Millaiset mahdollisuudet asunto antaa, keiden muiden tarpeet sisustuksessa tulee ottaa huomioon, sekä millaisella budjetilla ja aikataululla tyyliä aletaan hakemaan? Ensimmäisenä askeleena voi olla esimerkiksi omien mielivärien miettiminen ja sitä kautta erilaisten tyylien poissulkeminen. Mikäli silmää miellyttävät esimerkiksi erityisesti pastellisävyt, ei välttämättä loft-tyyli ole itselle kotoisin.

Koko asunnon sisustusta ei tietenkään tarvitse saada valmiiksi kerralla, vaan elementtejä voi kerätä sitä mukaa kun niitä eteen tulee, huone kerrallaan tai muutoin itselle sopivissa erissä. Inspiraatiota oman tilan sisustamiseen ja siihen mahdollisesti liittyviin DIY-projekteihin saa esimerkiksi Pinterestista ja Instagramista hastageillä etsien, ja kaikenlaisen inspiraation suhteen kannattaakin olla avoin itselle sopivan tyylin löytämiseksi. Muista, ettei sisustamisessa ole sääntöjä, eikä siinä kilpailla, vaan teet muutoksia tiloihin, jossa sinä itse viihdyt ja asut.

Tärkeimpänä asiana sisustuksessa pidetään yleisesti valoa, sillä sen avulla voidaan saada aikaan viihtyvyyden ja käytännöllisyyden lisäksi esimerkiksi värejä ja lämmön kautta tunnelmaa. 

Erilaiset sisustustyylit

Olet saattanut kuulla ainakin boheemista ja skandinaavisesta sisustuksesta, mutta omaa tyyliään etsiessä kannattaa tutustua myös maalaisromanttiseen, loft-, vintage- ja rustiikkiseen sisustustyyliin. Boheemissa tyylissä yhdistyvät rottinki, värikkäät kankaat ja viherkasvit, kun taas skandinaaviseen tyyliin kuuluvat pelkistetyt valkoiset kiiltävät pinnat, luonnonmateriaalikankaat ja vaalea puu. 

Boheemin tyylin tunnistaa viherkasvien runsaudesta, rottinkisista huonekaluista ja yksityiskohdista, sekä lämpöä hehkuvasta tunnelmasta. Sisustukseen kuuluu myös oleellisena osana seinävaatteet ja makrameet, joita voikin olla sijoitettuna seinien lisäksi vaikkapa roikkuviin kukkaruukkuihin tai sohvatyynyihin!

Skandinaavinen sisustus painottuu vaaleisiin sävyihin, kiiltopintaisiin ja laadukkaisiin kalusteisiin, valon heijastavuuteen ja yksityiskohtiin. Erilaisista materiaaleista skandinaavisesta sisustuksesta pitävän kannattaa tutustua lasiin ja luonnonmateriaaleihin. Lasi heijastaa lisää valoisuutta ja luo myös tilantuntua. Luonnonmateriaalit, esimerkiksi pellava ja puuvilla pehmentävät ja lämmittävät sisustusta. 


Loft-tyyliin puolestaan kuuluvat betonin rouheus ja niukat värit, ja maalaisromanttisessa tyylissä kulmakivinä ovat hempeät värit ja pirteät kuosit yhdistettynä useisiin koriste-esineisiin ja valkoiseen pohjaväriin.

Loft-asunto on tyypillisesti esimerkiksi tehdas, joka on sittemmin muutettu asumiskäyttöön. Loft-henkeä voi toki luoda millaiseen asuntoon tahansa. Tällaisissa asunnoissa yhdistyy perinteisesti rouheat tiiliseinät, korkea katto ja näyttävät isot ikkunat. Rouheuden lisäämiseksi kannattaa harkita betonia, sillä betonipintaa voi sijoittaa melkein mihin vain; seiniin, lattioihin tai vaikka huonekaluihin ja keittiön tasoihin. Tehdasmaista tunnelmaa saa luotua myös metallilla, jota saa helposti vaikkapa kirjahyllyllä, vanhoilla peltikaapeilla tai koriste-esineillä. Rouheutta pehmentämään tilaan voi tuoda viherkasveja, läpikuultavat verhot ja puumateriaaleja.

Maalaisromanttisesta sisustustyylistä löydät vaaleita ja raikkaita sävyjä yhdistettynä vanhoihin, perinteisiin huonekaluihin. Tyylissä näkyy myös runsaita ja näyttäviä kuoseja, runsaasti sisustuselementtejä ja tauluja, sekä pieniä ja tarkasti mietittyjä yksityiskohtia.


Rustiikkiseen tyyliin kuuluvat nimensä mukaisesti rustiikkiset pinnat ja materiaalit sekä perinteiset puukalusteet. Vintage-tyylissä silmään pistävät elitistiset ja nostalgista henkeä hohkaavat huonekalut ja värikkäät tapetit. 

Rustiikkista tyyliä kutsutaan myös talonpoikaissisustukseksi. Sisustuksen pääpisteissä ovat luonnonläheiset materiaalit ja kulumat. Materiaaleina suositaan pitkälti puuta, mielellään mahdollisimman vähän käsiteltyä tai vaihtoehtoisesti rosoiseksi käsiteltyä. Aitoa kiveä ja metallia käytetään myös paljon perinteisen ja kuluneen mielikuvan luomiseksi. Rosoiset puiset senkit, ruokailuryhmät ja jakkarat ovat tyyliin kuuluvia yhdistettyinä punoskoreihin, kynttilöihin, lyhtyihin ja taljoihin. Rustiikkista tyyliä sisustaessa kannattaa kirjat, langat ja muut käyttö- ja koriste-esineet pitää esillä yhdessä metallisten ja messinkisten elementtien sekä viherkasvien kanssa.

Vintagetyylisestä sisustuksesta puhutaan silloin, kun esine on noin 20-99 vuotta vanha, sekä hohkaa omanlaistaan arvoa. Yli 100 vuotta vanhojen kalusteiden kohdalla puhutaan jo antiikista, ja näiden ero onkin sisustuksessaan hyvä tietää. Tyylin materiaaleina käytetään tyypillisesti keramiikkaa ja puuta. Koriste-esineiden käytössä ei ole syytä ujostella, vaan näkyville kannattaa sijoittaa posliiniastioita, mustavalkoisia valokuvia, leikkokukkia ja erilaisia valaisimia.


Millainen sisustustyyli puhuttelee sinua eniten? Lisää tietoa erilaisista sisustuksen trendeistä saat kuulla Rakentaja 2021 -messuilla Oulussa ja Rovaniemellä, kun Kotoisa-ohjelmasta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen astuu lavalle kertomaan ajankohtaisista sisustustrendeistä sekä tapaa messuvieraita sisustusklinikalla. Tervetuloa!

Tutustu Rakentaja 2021 -tapahtumiin tästä!

Tapahtumatoimiala on ollut pahasti kriisiytynyt, mutta valonpilkahduksia on jo näkyvissä etenevän rokotustilanteen sekä Suomen hallituksen exit-strategian suunnalta. Syksyn tapahtumien suunnittelu on kovassa vauhdissa ja usko toimialan avautumiseen sekä tapahtumien uuteen nousuun on suuri. 

Pohjois-Suomen Messut tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tapahtumatoimialasta. Viime vuosi teki myös tähän poikkeuksen – tapahtumatoiminnan keskeytyessä jo sovittuja työharjoitteluja jouduttiin siirtämään. 

Pitkään harjoittelupaikkaa tapahtumatoimialalta odottanut Julia Sadinmaa on kuitenkin vihdoin päässyt aloittamaan työharjoittelunsa messutiimissä. Julia opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta tradenomiksi ja suuntautuu myyntiin ja markkinointiin. 

“Innostuin Pohjois-Suomen Messujen harjoittelumahdollisuudesta kuullessani, kuinka monipuolista ja luovaa työtä harjoittelussa olisi mahdollista tehdä. Harjoittelussa pääsen kokeilemaan kaikkia työn osa-alueita ja tuomaan käytäntöön laajasti koulussa oppimiani asioita. Minulle oli tärkeää päästä työharjoitteluun sellaiseen yritykseen, jossa saan ottaa vastuuta, ajatuksiani ja ideoitani todella kuunnellaan ja saan luoda niistä totta.” 

Julia pääsee työharjoittelussaan mukaan tapahtumiin, jotka päättävät pitkän tapahtumatauon. Elokuussa tiedossa on Kotiseutumarkkinat sekä syyskuussa Elä & Nauti -tapahtuma sekä Rakentaja-tapahtuma Ouluhallissa.