Ilmottautuminen

Sisustuksen trendit vaihtuvat nopeasti, mutta uusimpien trendien seuraaminen ei ole ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi 50-luvun tyyli on alkanut jälleen nostaa päätään sisustuksessa, ja erityisen hyvin se sopii tietysti tuon aikakauden kotiin. Retroremontissa voi säästää myös kukkaroa, jos päätyy säilyttämään vanhaa uuden ostamisen sijaan.

Leikittele väreillä

50-luku oli sisustuksen suhteen pirteä aikakausi. Sotien jälkeinen toiveikkuus alkoi näkyä herkullisena väripalettina. Erityisesti pastellivärit kuuluivat 50-lukuun. Leikittele vaikka murretulla vihreällä, vaalealla keltaisella tai vanhalla roosalla.

Voidaanko säästää vanhaa?

Aina ei tarvitse korvata vanhaa uudella. Alkuperäiskuntoisessa 50-luvun asunnossa on parhaimmillaan paljon säästettävää, kuten väliovet, kiintokomerot ja jopa keittiön kaapit. Täyspuiset kalusteet on helppo uudistaa kalustemaalilla. Lankavetimet ja väliovien pukinsarvipainikkeet kruunaavat kokonaisuuden. Niitä löytää nettikirppareilta.

Tapetti kruunaa kokonaisuuden

Kokeile rohkeasti tapettia. Voit tapetoida yhden tehosteseinän tai koko huoneen. Esimerkiksi kotimaisen tapettitehtaan Pihlgren&Ritolan verkkokaupasta voit hakea tietyn aikakauden tapettimallistoa. 50-luvun malliston tapetit ovat aikakautensa mukaisesti hillittyjä ja pastellisia.

Lattiamateriaaleissa monta vaihtoehtoa

50-luvulla suosittiin aitoja materiaaleja. Hyvällä tuurilla vanhan asunnon lattiakerrosten alta voi paljastua alkuperäinen lankkulattia, joka tarvitsee vain hiukan pakkelia ja ehkä maalin pintaansa. Myös parketti sopii aitona materiaalina hyvin 50-luvun kotiin. Rohkelikko lähtee leikittelemään shakkiruutulattialla, joka sekin yhdistetään 50-lukuun.

Modernia mutta retrohenkistä

Kauniita, vanhaa aikaa jäljitteleviä elementtejä saa uutenakin. 50-luvun kotirouva ei ollut liesituulettimesta kuullutkaan, mutta nykykeittiöön saa kivoja, pyöreämuotoisia tuulettimia. Myös retromallisista sähkökalusteista voi tehdä katseenvangitsijoita. Kylpyhuoneen kuusikulmaiset laatat tuovat mieleen menneet vuosikymmenet ja tuovat mukavasti rytmiä lattiaan tai tehosteseinään.

Teksti: Kati Valjus
Kuvat: Mikko Törmänen


Lämpimästi tervetuloa toteuttamaan kodin unelmia Rakentaja-tapahtumaan Rovaniemelle 23.-24. lokakuuta! Tapahtuma järjestetään Lappi Areenalla ja on avoinna la klo 10-17, su klo 10-16. Menossa mukana on Kotoisa-ohjelmasta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen sekä perheen pienimmille ohjelmaa tarjoaa Pii Poon suuri Lego-rakentelualue!

Rakentaja 2021 Oulu järjestettiin 24.-26. syyskuuta Ouluhallissa ja virtuaalitapahtumana. Tapahtuma keräsi Ouluhalliin 3 563 vierailijaa ja virtuaalitapahtumassa käytiin 1 201 kertaa viikonlopun aikana! Ohjelmatallenteet ovat katsottavissa virtuaalitapahtumassa vielä 10. lokakuuta saakka.

Rakentamisen, remontoinnin ja sisustuksen teemat kiinnostivat – näytteilleasettajia oli noin 100 ja ohjelmalavalla kuultiin paljon inspiroivia puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista messuteemoihin liittyen.

Kiitos näytteilleasettajille, esiintyjille sekä messuvieraille niin Ouluhallilla kuin kotisohvilla! Virittäydy vielä messutunnelmiin kuvagallerian kautta.

Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Joonas Alatarvas
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo
Kuvaaja: Maiju Pohjanheimo

Kotimainen, Legoihin erikoistunut Pii Poo tuo Rakentaja-tapahtumaan rakentelupisteen, josta eivät palikat lopu kesken.

”Odotan innolla, että pääsemme taas mukaan tapahtumiin. Tämän syksyn Rakentaja-tapahtumat ovat ensimmäiset tapahtumamme puoleentoista vuoteen”, Timo Ranto, Pii Poon tapahtumavastaava, sanoo.

Pii Poo on paitsi Legoihin erikoistunut kivijalkakauppa Helsingin Kampissa, myös erilaisten Lego-tapahtumien järjestäjä. Parhaimmillaan rakentelutapahtumissa on käynyt kahden päivän aikana peräti 15 000 Legoista innostunutta rakentelijaa.

”Tänä syksynä tietysti korona asettaa omat rajoituksensa, mutta pystymme kyllä näissäkin puitteissa toteuttamaan isot ja leveät rakentelupaikat ja näin ollen turvallisen tapahtuman”, Ranto lupaa.

Punainen maailma ja Minecraft-maailma

Rakentaja-tapahtumassa on tarjolla kahdenlaista rakentelua: punainen rakentelupiste, jossa on noin 35 000 punaista, klassista Legon peruspalikkaa, sekä Minecraft-rakentelu, jossa palikoita on saman verran.

”Toisin kuin kotona, tällä rakentelupisteellä ei tarvitse olla huolissaan siitä, riittävätkö palikat”, Ranto nauraa.

Minecraft sopiikin Rannon mielestä hyvin Lego-rakenteluun, sillä Legothan ovat kuin tosielämän kulmikas Minecraft.

Yleensä rakentelupisteellä homma etenee siten, että yksi tekee valmiiksi yhden elementin ja jättää sen esille, ja seuraava rakentelija jatkaa tästä. Näin syntyy isompi Lego-teos.

”Legot myös yhdistävät sukupolvia, ja olen huomannut, että aikuiset innostuvat isoista rakentelupisteistä. Usein saa kuulla lapsen suusta, että ’isä, eiköhän olisi jo aika lähteä’”, Ranto nauraa.

Kahden ison rakentelupisteen rinnalla on myös Duplo-rakentelupiste perheen pienimmille.

Helpotus kadonneen osan turhautumaan

Legojen suosio ei Rannon mukaan ole hiipumassa. Pii Poon Kampin myymälästä on muodostunut monelle fiilistelykohde, jossa käydään katselemassa myös näyteikkunoita. Niiden rakennelmat vaihtuvat neljännesvuosittain.

”Lego-harrastajat rakentavat meille erilaisia kokonaisuuksia. Myös liikkeen sisällä on esillä harrastajien rakennelmia näyttelynomaisesti.”

Pii Poo tarjoaa avun myös montaa Lego-rakentelijaa tuskastuttavaan tilanteeseen: kadonneen osan turhautumaan. Tärkeä osa on joskus saattanut joutua imuriin tai muuten kadonnut jäljettömiin.

”Meiltä löytyy myös irtopalikoita sekä kivijalkamyymälästä että verkkokaupasta”, Ranto lupaa.


Tervetuloa Pii Poon Lego-rakentelualueelle Rakentaja 2021 Oulu ja Rakentaja 2021 Rovaniemi -tapahtumiin!

Kotoisasta tuttu Niina Ahonen haluaisi riisua sisustussuunnittelulta elitistisen leiman. Jokaisella on oikeus kauniiseen ja toimivaan kotiin.

”Sisustussuunnittelu on salapoliisityötä”, Niina Ahonen nauraa. Asiakkaan pään sisään pääseminen on työssä ensiarvoisen tärkeää.

”Teen todella tarkat muistiinpanot ja kirjaan ylös pienetkin nyanssit. On tärkeää tietää, mistä asiakas pitää ja mistä ei pidä. Paras palaute onkin, kun kaikki on valmista ja kuulen, että ei ole totta, ihan kuin olisin joku ajatustenlukija”, Ahonen hymyilee.

Ahonen on suomalaisille tuttu Kotoisan sisustussuunnittelijana. Televisio tuo oman lisukkeensa suunnittelijan työhön.

”Ohjelman idea on yllättää valmiilla toteutuksella. Siinä mielessä se on erilainen prosessi kuin ilman kameroita tehty asiakastyö, jossa tietysti esittelen asiakkaalle ideani koontipalaverissa ennen kuin työhön ryhdytään.”

Ohjelmaa tehdessä kilpaillaan myös aikaa vastaan.

”Aikataulu on tiukka, kun tehdään useita jaksoja peräkkäin. Itse jollain hassulla tavalla nautin siitä. Pysyn valppaana, kun on tiukka puristus päällä. Hyvä tekijäporukka on paineen alla tietysti äärimmäisen tärkeä. Meillä on tosi hyvä tiimi.”

Missä kodin liikenne ruuhkautuu?

Ahonen haluaisi riisua sisustussuunnittelu-sanasta elitistisen leiman, ja toisaalta myös ajatuksen siitä, että kyse on pelkästä värimaailmojen piipertämisestä.

”Suunnittelussa on kyse ennen kaikkea toiminnallisuudesta. Ei ole kyse siitä, minkä värinen ovi tai mikä design-valaisin olisi sopivin, vaan kyse on tarinasta taustalla: miten juuri tämän perheen arjen toiminnot missäkin kodin tilassa hoituvat. Miten keittiötä käytetään? Kuka siellä on mihinkin aikaan? Kuinka monta ihmistä siellä on yhtäaikaa? Ulkopuolinen näkee mahdolliset ongelmakohdat helpommin”, Ahonen on huomannut.

Suunnittelija puhuu kodin liikenteestä. On tiloja, kuten olohuone ja makuuhuone, joissa liikenne on suhteellisen rauhallista. Sohvalla katsotaan televisiota ja makuuhuoneessa rentoudutaan. Sitten on tiloja, kuten eteinen, joissa liikenne saattaa paikoin ruuhkautua.

”Eteisessä tapahtuu paljon. Siellä säilytetään ulkovaatteita, mahdollisesti kausivaatteitakin, siellä voi olla golfbägit ja lastenraattaat, sinne tullaan ja sieltä lähdetään. Vilkaistaan peilistä, onko ripsivärit poskilla ja otetaan vastaan vieraat. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, miten eteisen toiminnot on suunniteltu. Silti se saattaa meillä usein olla tila, joka jää vähälle huomiolle.”

Toinen vähälle huomiolle jäänyt tila on usein kodinhoitohuone. ”Omaan kodinhoitohuoneeseeni olen vaatehuollon lisäksi järjestänyt paikan, jossa voin meikata ja kuivata hiukset. Vietän siellä lopulta paljon aikaa siihen nähden, että se on ”vain” kodinhoitohuone”, Ahonen sanoo.

Lisää hyvää oloa sisustamisella

Ahoselle itselleen mieluisin paikka kotona on makuuhuone. Niitä hän myös suunnittelee erityisen mielellään, sillä hän näkee makuuhuoneissa arjen ylellisyyden potentiaalin.

”Koti on itseä varten, ja etenkin makuuhuone on vain ja ainoastaan omaa rauhoittumista, rentoutumista ja latautumista varten. Olen viime aikoina lukenut paljon siitä, kuinka sisustamisella voidaan lisätä hyvää oloa ja hyvinvointia. Tätä toivon voivani tuoda myös asiakkailleni: yksinkertaisia, pieniä asioita, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten pystymme rentoutumaan ja rauhoittumaan. Asuinympäristö vaikuttaa lopulta todella paljon jaksamiseen, ajattelumaailmaan ja luovuuteen”, suunnittelija tietää.

Sama rauhoittavan ja hyvinvointia lisäävän tilan tavoite pätee Ahosen mukaan tietysti koko kotiin eikä pelkästään makuuhuoneeseen.

”Asiakkaiden reaktiot ovat usein todella välittömiä. Joskus perhe tulee eteisessä kyyneleet silmissä vastaan kiitellen, että heillä on niin kaunis koti nyt. Että on ihanaa tulla töistä kotiin. Se on mieletön palaute.”


Niina Ahonen on mukana Rakentaja-tapahtumissa Oulussa ja Rovaniemellä! Tervetuloa kuuntelemaan Niinan luentoja ohjelmalavalle ja tapaamaan Niinaa sisustusklinikalle. Sisustusklinikalla Niinalta voi kysyä oman kodin projekteihin apua.

Tutustu messutapahtumien omiin verkkosivuihin:

Pohjois-Suomen Messujen messutoimisto Rantakadulla hiljenee 28.6.-4.7. väliseksi ajaksi, kun messutiimi viettää kesälomia. Palaamme toimistolle taas 5.7. maanantaista alkaen. Syksyn messujen sekä Kotiseutumarkkinoiden järjestelyt jatkuvat lomaviikon jälkeen normaalisti.

Mukavaa kesäaikaa ja hyvää juhannusta!

Toivottaa messutiimi

Messuala on valmistautunut huolellisesti uudelleen avautumiseen ja hionut tarkkaan mietittyjä turvallisuustoimia vielä entisestään. Tilavissa, hygieniatasoltaan korkeatasoisissa ja hyvin ilmastoiduissa messukeskuksissa käyminen on vähintään yhtä turvallista kuin kauppakeskuksissa vierailu. Suomalaiset ovat innokasta messukansaa ja Kantarin toukokuussa tekemän tutkimuksen mukaan 75 % aiemmin messuilla käyneistä suomalaisista olisi jo valmiina lähtemään messuille.

Pääosin laajalla ulkoalueella järjestettävät Asuntomessut avaavat Suomen messukauden heinäkuussa ja Uiva venenäyttely esittelee veneuutuudet yleisölle elokuussa. Euroopan maista mm. Espanja on jo aloittanut messutoimintansa uudelleen ja Saksa availee juuri messukeskustensa ovia.

”Suomessa pandemiatilanne on Euroopan parhaita ja rokotekattavuus lisääntyy koko ajan. Messujärjestäjät Suomessa tuntevat vastuunsa ja ovat tehneet järjestelyjä terveysturvallisuuden takaamiseksi. Tahtotilamme on tarjota niin näytteilleasettajille kun kävijöille positiivinen ja turvallinen kohtaaminen. ” sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.

Messujen järjestämispaikat on rakennettu varta vasten suurien yleisötilaisuuksien pitämistä varten ja hygieniataso on jo valmiiksi korkea. Kävijöiden määrää pystytään säätelemään ja ihmisten opastaminen kulkusuuntien mukaan on sujuvaa. Helsingin Messukeskus sai ensimmäisenä pohjoismaisena tapahtumatalona COVID 19 -sertifikaatin tunnustuksena esimerkillisestä työstä koronaturvallisuuden hyväksi.

Messut on kokoansa merkittävämpi toimiala ja tuo runsaasti tuloja ja työllisyyttä  järjestämispaikkakunnilleen. Messuvieraat ja näytteilleasettajat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Taloustutkimuksen huhtikuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomen messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta. Globaalisti messualan vuosittainen tulovaikutus on 299 miljardia. Maailman messuilla tehdään kauppa vuosittain 493 miljardilla eurolla. Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.


Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy  ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766 ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, reija.kononen@messutsuomessa.fi, puh. 050 560 4614

Korona katkaisi messujen järjestämispaikkakunnilleen tuoman tulovirran. Taloustutkimuksen tuore selvitys osoittaa, että messutoiminnan pysähdys pandemiavuonna 2020 leikkasi 80 prosenttia messujen ympäristölleen tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta edellisvuoteen on liki puoli miljardia.

Pandemian vaikutus suomalaiseen messu- ja tapahtuma-alaan on ollut musertava. Korona keskeytti suomalaisen messutoiminnan 12.3.2020 ja toiminta on edelleen pysähdyksissä. Seisahdus koettelee myös järjestämispaikkakuntien taloutta, sillä messuilla on kokoaan suurempi vaikutus alueensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen.

Taloustutkimuksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen 553 miljoonan tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta.

Pandemiavuonna vastaavat luvut olivat enää 106 miljoonaa euroa ja 1440 henkilötyövuotta. Tuloinjektio elinkeinoelämälle romahti 80 prosentilla vaikka vuoden ensimmäisellä kvartaalilla messujen pystyttiinkin vielä järjestämään normaalisti.

– Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Messutapahtumien laajat tulo- ja työllisyysvaikutukset huomioiden tilanne on vakava, ja koskettaa koko suomalaista elinkeinoelämää. Valitettavasti yhteiskunnan tuki on Suomessa ollut täysin riittämätöntä messujärjestäjien kaltaisille isoille ja voimakkaasti työllistäville tapahtuma-alan yrityksille, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko.

Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messut. Messuja on sekä ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita ovat mm. rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestetään useissa eri kaupungeissa. Messut ovat myös vahva myyntikanava. Tehty tutkimus ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämälle.

Messujen tulo- ja työllisyysvaikutukset vuosina 2019 ja 2020 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry: n toimeksiannosta. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on ammattimaisten messujärjestäjien yhteinen kattojärjestö Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuonna 2018.

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi ja tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy p. 050 374 7462, pasi.holm@taloustutkimus.fi


Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi

Tutustu näytteilleasettajan muistilistaan, jotta saat täyden hyödyn irti messuosallistumisestasi!

Määritä tavoite messuosallistumiselle

Päätä, miksi messuille osallistutaan ja mitä osallistumisella halutaan saavuttaa. Parhaan tuloksen saamiseksi messuille kannattaa asettaa yksi päätavoite ja 1-3 sivutavoitetta. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi uutuuden lanseeraus, myynnin lisäys, liidien hankinta, suoran asiakaspalautteen saaminen tai brändin vahvistaminen.

Valitse oikeat messut

Kun määrittelet, ketä haluat tavoittaa, mitä haluat tulokseksi tapaamisista messuilla sekä missä ja milloin haluat osallistua messuille, osaat valita oikean kävijäprofiilin ja teeman messut toiminnallesi.

Suunnittele tavoitteidesi mukainen messuosasto

Messuosallistumisesi tavoitteet ohjaavat osaston suunnittelua. Osastoa varatessa tulee tietää osaston koko ja se, varaatko pelkän näyttelytilan vai myös osastorakenteet. Messujärjestäjä auttaa sinua sopivan osastoratkaisun valinnassa.

Määritä aikataulu ja budjetti

Pääsääntöisesti messuosaston varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta ehdit suunnitella messuosastosi sisällön ja tilata tai valmistaa tarpeeksi tuotteita myyntiin messuille. Lisäksi messuosallistumiseen liittyvät majoituskustannukset sekä muut järjestelyt onnistuvat edullisemmin, kun varaukset tehdään hyvissä ajoin. Messuosallistumisen budjetissa kannattaa huomioida messuosaston paikanvuokra, osaston suunnittelu ja rakentaminen, kuljetuskustannukset, vakuutukset, henkilöstökustannukset, markkinointi sekä mahdolliset ohjelmakulut.

Markkinoi ja viesti messuosallistumistasi

Messut kannattaa kytkeä kaikkeen ennen messuja ja messujen aikana tehtyyn markkinointiin. Messuosallistumisesta kannattaa kertoa siis vähintään verkkosivuillanne, some-tileillänne, uutiskirjeissänne, blogeissanne ja asiakaslehdissänne. Lisäksi kannattaa kutsua omia asiakkaitanne ja sidosryhmiänne vierailemaan osastollanne messuilla.

Kohtaa asiakkaat onnistuneesti messuilla

Messuilla pääsette kohtaamaan ihmisiä ja toteuttamaan osallistumisellenne määrittämiä tavoitteita. Kävijät tulevat messuille saadakseen tietoa messuilla esiteltävistä tuotteista ja palveluista. Kävijä kannattaa huomioida, sillä kävijä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Onnistunut kohtaaminen vastaa sekä näytteilleasettajan että kävijän messuosallistumisen tavoitteita.

Messujen jälkeen edessä on jälkityöt

Messujen jälkeen on ensisijaisen tärkeää ottaa yhteyttä asiakkaisiin, joita tapasitte messuilla. Liidit ovat heti messujen jälkeen kuumimmillaan! Kävijät muistavat, mitä heille on luvattu ja milloin se on luvattu toteuttaa. Pidä siis lupauksesi, jotta pystyt luomaan hyvän asiakaskokemuksen kävijälle. Lisäksi messujen jälkeen on aika katsoa, toteutuivatko asetetut tavoitteet sekä kirjata ylös onnistumiset ja opit seuraavaa messuosallistumista varten.


Näytteilleasettajien muistilista messuille on koottu Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry laatiman verkkokurssin pohjalta. Kurssi opastaa näytteilleasettajia messumedian mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Hyödynnä myös kurssin tietoutta messuosallistumisessasi, pääset osallistumaan kurssille maksutta!

Pohjois-Suomen Messut ry on päättänyt siirtää Pohjois-Suomen merkittävimmät rakentamisen ja remontoinnin messutapahtumat Oulussa ja Rovaniemellä järjestettäväksi syksyllä. Rakentaja 2021 -tapahtumat oli tarkoitus järjestää huhtikuussa, mutta koronaviruksen haitatessa edelleen merkittävästi tapahtumatoimintaa, päätös siirtää tapahtumat koettiin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi niin näytteilleasettajien kuin kävijöiden kannalta.

Pohjois-Suomen Messut ry uskoo, että Rakentaja-tapahtumien järjestämisedellytykset ovat paremmat syksyllä, joten sekä Oulun että Rovaniemen tapahtumat päätettiin siirtää keväältä uuteen ajankohtaan:

Korona-aika on korostanut kodin ja vapaa-ajan asumisen merkitystä, joten vahva kiinnostus Rakentaja-tapahtumien teemoihin ja sisältöön jatkaa kasvuaan. Pohjois-Suomen Messut ry uskoo, että teemoina rakentaminen, remontointi ja sisustus ovat ajankohtaisia myös syksyllä ja kuluttajat löytävät syys-lokakuussa messuille.

Lähes vuoden kestänyt korona-aika on luonut merkittävän tarpeen kohtaamisille, joita Pohjois-Suomen Messut osaavat ammattimaisesti ja turvallisesti järjestää. Syksyn tapahtumat tullaan järjestämään ajankohtaisia turvallisuusohjeita noudattaen muun muassa hygieniasta sekä messuhallin kulkukäytävien tilavuudesta huolehtien.

Lisätietoja:

Anna Tiensyrjä
toimitusjohtaja
050 482 8599
anna.tiensyrja@pohjois-suomenmessut.fi

Pohjois-Suomen Messujen toimisto on muuttanut, uusi osoitteemme on Rantakatu 3. Toimistomme sijaitsee Autosaarta vastapäätä, saapuessasi vaaleanpunaisista porteista sisäpihalle, toimistomme sisäänkäynti on vasemmalla.

Tervetuloa vierailemaan uusissa tiloissamme!

Toivottaa,
Messutiimi

Pohjois-Suomen Messut ry
Rantakatu 3
90100 Oulu