Ilmottautuminen

Hei!

Pohjois-Suomen Messut ry on muuttanut uusiin tiloihin. Uusi messutoimisto sijaitsee osoitteessa Mäkelininkatu 43, 90100 Oulu. Toimisto on Mäkelininkadun ja Saaristonkadun kulmauksessa, ihan kävelymatkan päässä keskustasta. Tulehan moikkaamaan ja käymään kahvilla!

Aurinkoista kevättä toivotellen!

Messutiimi

Rakentaja 2018 tuo rakentamisen ja remontoimisen rinnalle tänä vuonna vahvemmin myös sisustamisen ja vihersuunnittelun. Oulussa 20.-22.4. ja Rovaniemellä 28.-29.4 mukana on suosittu sisustussuunnittelija Milla Alftan. Tule, näe ja koe alan uusimmat trendit!

Kävijöiden toiveesta Rakentaja 2018 -messutapahtumassa nostetaan sisustuksen roolia entistä näkyvämmäksi. Tapahtumassa on edelleen vahvassa roolissa rakentaminen ja remontointi, mutta lisäksi tuomme mukaan sisustusta ja pihasuunnittelua. Sisustusta on näkyvästi esillä niin osastoilla kuin uudessa sisustusbasaarissakin, jossa on tavattavissa alan pienempiä toimijoita. Näiden lisäksi sisustusta kuullaan ja nähdään myös ohjelmalavalla!

Supersuosittu sisustussuunnittelija Milla Alftan on mukana Rakentaja 2018 Oulu ja Rakentaja 2018 Lappi -tapahtumissamme. Milla Alftan on tullut tutuksi MTV3:n Suomen Kaunein Koti -ohjelman tuomarina. Aikaisemmilta kausilta Alftan muistetaan T.i.l.a-ohjelman sisustussuunnittelijana. Alftan tekee päätyökseen sisustussuunnittelua yksityisasiakkaille ja yrityksille. Millan sisustuksista huokuu harmonia, tyylikkyys ja pehmeän kotoisa tunnelma!

”Suunnitelmia toteutan asiakkaan toiveista riippuen, alkaen konsultointikäynnistä aina suurempiin kokonaisuuksiin, vaikkapa avaimet käteen periaatteella. Kaikki lopputulokset ovat rohkeasti asiakkaitteni oloisia ja galleriassani pääset kuvien kautta tutustumaan toteuttamiini kohteisiin.”, kertoo Alftan.

Alftan perehtyy jokaiseen projektiin aina täydellä sydämellä, oli kyseessä sitten pieni muutostyö tai suuri vaativa projektikokonaisuus. Hänellä on suunnittelijana persoonallinen oma kädenjälki, mutta hän ei epäröi toteuttaa erilaisia tyylejä ennakkoluulottomasti laidasta laitaan. Alftanin mukaan ”tärkeintä suunnittelussani on, että kokonaisuus on aina asiakkaan oloinen ja olemme yhdessä tyytyväisiä lopputulokseen”. Vaikka suunnittelutyöni lähtee liikkeelle usein materiaaleista ja väreistä, on minulle ominaista paneutua tarkasti myös rakenteellisiin ratkaisuihin. Visuaalisuus ja kodikkuus ovat sisustuksen tärkeimpiä piirteitä, mutta käytännöllisyys on kaiken perusta. Kokonaisuuden kruunaa tietenkin toimiva, kaunis ja funktionaalinen valaistus! Vasta valaistuksen avulla sisustus pääsee täyteen loistoonsa.”

Alftan jakaa asiantuntemustaan molempina messupäivinä ohjelmalavalla ja on kävijöiden tavattavissa jakamassa sisutusvinkkejä! Tervetuloa jututtamaan sisustussuunnittelun huippuammattilaista. Voit ottaa mukaan valokuvan tai pohjapiirroksen kohteesta, johon toivot Millan sisustusvinkkejä.

Eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain yli 150 erilaista messutapahtumaa. Tapahtumien tulo- ja työllisyysvaikutusten on aina arveltu olevan ympäristölleen merkittäviä, mutta nyt vaikuttavuudesta on saatu tutkittua tietoa. Uusi tutkimus osoittaa, että messut tuovat järjestämispaikkakunnilleen vuosittain peräti 414 miljoonan euron tulovirran. Tapahtumien välitön työllisyysvaikutus paikkakunnille on 3 138 henkilötyövuotta ja kokonaistyöllisyysvaikutus yli 8 000 henkilötyövuotta.

Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Hotellien ja ravintoloiden vuotuisista tuotoista 122 miljoonaa euroa tulee paikkakunnalla järjestetyistä messuista. Keskimäärin näytteilleasettaja käyttää osallistumiseensa 6 663 euroa ja kävijät kuluttavat messumatkaansa keskimäärin 104 euroa.

Tutkimus perustuu Media Audit Finlandin Suomessa vuonna 2017 tarkastamiin tapahtumiin, joissa kävi noin 2 miljoonaa kävijää ja joihin osallistui yli 27 000 näytteilleasettajaa. Tulo- ja työllisyysvirrat laskettiin suomalaisten messujärjestäjien yhdistys Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n yhteistyössä Haaga-Helian kanssa kehittämällä työkalulla, joka laskee vaikutukset tarkasti ja luotettavasti. Tuloksena syntyy standardoitua ja vertailukelpoista tilastodataa messujen taloudellisesta vaikuttavuudesta.

Laskelma huomioi messujen välittömästi ja välillisesti aikaansaaman liikevaihdon, tulovirtojen jakautumisen eri toimialoille, välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset sekä verotulovaikutukset. Pohjana käytetään tietoja messuvieraiden ja näytteilleasettajien määristä, rahankäytöstä, messumatkan kestosta ja lähtöalueesta. Työkalu hyödyntää muun muassa messujen kävijä- ja näytteilleasettajatutkimuksia. Matkailun rahavirtojen mittaaminen perustuu nk. pohjoismaiseen malliin sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon perustuviin panos-tuotoslaskelmiin.

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messukeskus.com ja projektipäällikkö Petteri Ohtonen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, p. 040 826 8183, petteri.ohtonen@haaga-helia.fi

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry. on suomalaisten messujärjestäjien yhdistys, joka kehittää messuja markkinointimediana ja edistää alan toimijoiden yhteistyötä. www.messutsuomessa.fi

 

 

Messumedia oli vuonna 2017 ensimmäistä kertaa mukana Kantar TNS:n tekemässä mediamainonnan määrää mittaavassa ns. pienessä mainoskakussa. Globaali trendi, jonka mukaan tapahtumien ja henkilökohtaisten kohtaamisten merkitys markkinoinnissa kasvaa, näkyy myös tässä tutkimuksessa. Messumedian siivu mainoskakusta oli 4 %.  Messuihin käytettyjen eurojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin viisi prosenttia.

Tutkimuksessa mitattiin mainostilaan käytettävää rahamäärää, mikä messumedian kohdalla tarkoittaa lähinnä näyttelyosastojen ja muiden promootiotilojen paikanvuokria. Näihin mainostajat investoivat viime vuonna 45 miljoonaa euroa.

Vahvasti kasvavia medioita olivat ulkomainonta, radio, elokuva- sekä verkkomainonta. Painettuun mediaan ja televisioon mainostajat sen sijaan sijoittivat viime vuonna entistä vähemmän euroja.

Kaikkiaan Suomessa panostettiin mediamainontaan viime vuonna 1 217 miljoonaa euroa. Summa oli sama kuin vuotta aikaisemmin.

Tiedot perustuvat Kantar TNS Oy:n kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat media-alan liitot.

Messumediasta tutkimukseen osallistuivat kaikki Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n jäsenyritykset eli 11 Suomessa ammattimaisesti toimivaa messujärjestäjää. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kehittää messuja markkinointimediana ja edistää alan toimijoiden yhteistyötä.

Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, toiminnanjohtaja Reija Könönen, puh. 050 560 4614, reija.kononen@messukeskus.com

www.messutsuomessa.fi

 

 

Rovaniemen Seniori-Messuilla saadaan kuulla myös Raakel Lignellin tarinaa hyvinvoinnin saavuttamisesta. Raakel kertoo omasta matkastaan ja elämäntapamuutoksestaan – miten kivuista ja kolotuksista pääsee eroon ja kuinka huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Minulla on aikamoinen matka juuri tehtynä ja selätettynä, sanoo Raakel Lignell. Olen tehnyt keski-ikäisenä aikamoisen elämäntapamuutoksen. Kerron Rovaniemen Seniori-Messuilla siitä, mikä siinä oli hyvää ja mikä meni välillä väärin, hän lupaa.

Viisikymmenvuotias tv-juontaja Raakel Lignell julkaisi elokuun lopussa hyvinvointiin keskittyvän tietokirjan Raxun mukana, kivusta tasapainoon yhdessä fysioterapeutti Anne Purasen kanssa. Kerron Seniori-Messuilla siitä, miten elämäntapamuutos ja omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen antaa lisää voimaa. Raakel Lignell tunnetaan laajasti tv-toimittajana: hänen ohjelmiaan seurataan Huomenta Suomi -lähetyksistä sekä Studio55-sarjasta ja viimekeväisestä omasta Hyvää elämää -ohjelmasta. Tänä syksynä oma sarja on tauolla ja hän pääsee kiertämään Suomea ja tapaamaan ohjelmiensa katselijoita ja uusimman, kolmannen tietokirjansa lukijoita.

Kerron kirjassani terveysongelmistani tarkemminkin. Minua olivat jo nuoresta lähtien vaivanneet monenlaiset kivut. Kun tajusin olevani vakavasti ylipainoinen, aloitin laihdutuksen, mutta se meni liiallisuuksiin. Himotreenaus ja väärä kävelytapa vaikuttivat varmaan myös siihen, että lopulta jouduin lonkkaleikkaukseen kaksi vuotta sitten, kertoo Lignell. Fysioterapeutti Anne Puranen laati hänelle kuntoutusohjelman. Olen noudattanut sitä ja kehoni toimintakyky on parantunut. Kuntoutus ja kuntoilu ovat kaksi eri asiaa. Täsmätreenin voima on uskomaton kipujen selättämisessä.

Jokaisella on itsellään vastuu omasta terveydestään. Sellaista lääkäriä tai muuta hoitajaa ei ole, joka voisi sormilla naksauttaa, ottaa vastuun sinulta pois ja parantaa, ilman että sinä itse teet mitään. Ainakaan liikunta- ja tukielinongelmissa, joista voin sanoa että minulla on laaja kokemus. Tästä viestistä olen nyt varsinkin kirjanjulkistamisen yleisötilaisuuksissa saanut mielettömän hyvää palautetta. Moni sanoo, että ihan kuin joku puhuisi minun elämästä. Vertaistuki on ihmiselle selvästi tosi vahva kokemus. Ai että tollakin on ollut noin, ja kun toi on pystynyt, niin kyllä mäkin pystyn. Kyllä ihmiset tulevat juttelemaan missä tahansa liikun, kaupassa, uimahallissakin, Raakel Lignell naurahtaa. – Ja tervetuloa juttelemaan Rovaniemelläkin.

Raakel Lignell esiintyy messuilla lauantaina 18.11. klo 15 ja sunnuntaina 19.11. klo 15.

Rovaniemen Seniori-Messut lähestyvät ja messuhuuma alkaa hiljalleen nousta! Rovaniemellä saamme lavalle molempina päivinä lääkäri Risto Laitilan, joka on tullut kaikille tutuksi mm. televisio-ohjelma Akuutista ja ET-lehdestä. Risto tulee kuulostelemaan Rovaniemelle, millaisilla resepteillä paikalliset ottavat ikääntymisen vastaan.

Jokainen on oman elämänsä kokki ja tekee omalle elämälleen reseptejä, noudattaa niitä ja elää niiden mukaisesti. Jotkut reseptit ovat parempia kuin toiset ja aina voi valita uuden, paremman reseptin. Näitä reseptejä sitten vertailemme ja etsimme hyvän ikääntymisen reseptiä. Tähän tapaan Risto Laitila miettii Rovaniemen Seniori-Messujen aihettaan.

Risto Laitila tietää, että juuri terveyteen liitetään monenlaisia väittämiä. Pitävätkö ne paikkansa vai eivät, se voikin riippua monesta asiasta. Se mikä on totta Toppilassa, se voi olla täyttä tarua tunturissa. Esityksen punainen lanka on puhua hyvän ikääntymisen reseptistä, seniorin hyvän elämän aineksista, kuviakin on mukana. Mutta yleisö esittää pääosaa, minä olen siinä keskustelussa vain kätilönä. Olen kuullut asioita terveydestä, lukenut viisauksia. Nyt tulen Lappiin senioreitten luo kuulostelemaan miten asiat oikein ovat.

Esitys ei missään nimessä ole tylsä vaikka se onkin terveysaiheinen. Naurunremakka jossain välissä lopussa tuntuisi oikein mukavalta, hän tuumaa. Ideana on saada aikaan hyvää mieltä messukävijöille ja hyvä, jos asioita tarttuu kotiin mukaan. Olin loppukesästä puhumassa Tornion Seniori-Messuilla ja siellä oli tupa täynnä molempina päivinä. Palaute oli oikein hyvää. Kaikilla oli hyvä mieli, molemmin puolin estradia. Nähdään piakkoin Rovaniemellä samoissa merkeissä!

Risto Laitila ohjelmalavalla la 18.11. klo 12.00 ja su 19.11 klo 12.00.
Rovaniemen Seniori-Messujen nettisivulle pääset suoraan tästä.

Lämpimät kiitoksemme kaikille messuvieraille, näytteilleasettajille ja esiintyjille, teimme yhdessä upeat messut! Messuilla oli paljon mukavia hetkiä ja tärkeitä kohtaamisia osastoilla, lavan äärellä, käytävillä ja infossa. Tunnelma oli mukava ja palaute pääosin positiivista. Palautteiden myötä pääsemme kuitenkin kehittämään toimintaamme edelleen seuraaville messuille. Tässä on muutamia kuvia messuilta, eli palataanpa vielä hetkeksi messutunnelmiin.

Kuvat: Pohjois-Suomen Messut/Maiju Pohjanheimo.

Vuoden Seniori -tunnustus myönnetään vuosittain Oulun alueella asuvalle senioreiden elämää rikastuttaneelle henkilölle. Sekä yleisön että seniori- ja kirjamessuvaliokunnan ehdotukset otettiin huomioon ja tunnustuksen myöntävät yhteistyössä Pohjois-Suomen Messut ja Forum24.

Oulun alueen Vuoden Seniori 2017 -tunnustus jaettiin Seniori-Messuilla Oulussa 16.9.2017. Tunnustus myönnettiin Kari Sallamaalle seuraavin perusteluin:

Vuoden Seniori 2017 kommentoi valintaansa kiitospuheessaan näin: 

Minä kiitän yleisöäänestäjiä ja Pohjois-Suomen Messujen raatia tästä huomionosoituksesta, mikä taitaa olla urani ensimmäinen, minä kun en ole Atte Kalajoen tapaan ollut Tervaporvari, Etta enkä mitään muutakaan merkittävää. Jaa, taisivat opiskelijat joskus 80-luvulla antaa minulle hyvän opettajan palkinnon. Vaikka olen pikkuisen vierastanut seniori-sanaa, kun voisimme ihan rehellisesti tunnustaa olevamme vanhoja, ehkä jopa vanhuksia, ikäihmisiä, ikääntyviä kuten yli 30 vuotta vetämääni Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston kirjallisuusseminaaria kutsutaan. Mutta siitä huolimatta hyväksyttäköön tämän kerran tämä seniori: onhan se latinaa, Rooman kieltä. Kuten vanhasta ylioppilaslaulusta ”Gaudeamus igitur” muistamme: ”post iucundam iuventutem, post molestam senectutem nos habebit humus…”. Eli kukoistavan nuoruuden ja hauraan vanhuuden jälkeen meidät perii musta multa.

Ihmisten arvot ja asenteet eivät muutu yhtä radikaalisti kuin ruumiillisen kunnon paraneminen ja sen mukainen keski-iän yleinen nousu ja sen mukainen ”harmaiden pantterien” tulo julkisuuteen. Ei meidän ole pakko hyväksyä osallemme tarjottuja kiertoilmauksia: ikä-ihminen, seniori, kolmas tai vaikka neljäs ikä, kun on aivan pärekorissa kannettava. Vanha ihminen, myöhemmin vanhuskin on ihan hyvä ja perinteinen nimi: siinä ei ole mitään halventavaa tai hävettävää. Keinotekoista reipastelua emme tarvitse. Tietoinen hidastaminen, nuoremmillekin suositeltu downshiftaaminen sopii erityiselle vanhalle, ei se farkkupukuinen hörheltäminen, jota mainokset meille suosittelevat.

Elämän syys saapuu itsekullekin, vääjäämättä. Siksi oululaisen Ruskayhdistyksen nimi on suorastaan nerokas: kuten luonto saa ruskasta kauniit värit, se voi ihmisellekin tuoda arvokkaan ikäkauden ilot. Atte Kalajoki -elämäkerran loppupuolella naulaan seuraavaan tapaan: ”Ruumis, tämä sitkeä asuntomme rappeutuu vähin erin, kuluu loppuun kuin nahkakintas. Muisti hapertuu, tulee seisahduksen hetkiä, jolloin ei muista sen nimeä, jonka eilen tunsi”. Tällaista se on, mutta periksi ei saa antaa, vaan pyrkiä säilyttämään mielensä virkeänä ja ruumiinsa kunnossa.

Tämä kunnianosoitus samaten kuin kohta näiden avajaisten jälkeen käynnistyvien kirjamessujen tarinatuokiomme Kaisu Mikkolan kanssa kirjoittamastani Atte Kalajoen elämäkerrasta saavat minut pohtimaan suhdettani Ouluun. Useaankin kertaan Atte-elämäkerrassa ongelmallistan sitä lähtien siitä, että olen täällä ollut maanpaossa kuin roomalainen suurrunoilija Ovidius Tomissa, Mustan meren rannalla. Mutta toisaalta ja juuri siksi: vaikka olen avojalkainen helsinkiläinen, ehdin toimia siellä miehuuden voimin vain viitisentoista vuotta, Oulussa jo nelisenkymmentä vuotta. Ja kun nyt harvakseltaan käyn Helsingissä, se tuntuu yhä vieraammalta ja vieraantuneelta paikkakunnalta. Oulu sen sijaan, valuvikoineenkin on kotipaikka, se ilmakehä jota hengitän, semminkin kun saan olla Oulunsalon Varjakassa suurimman osan ajasta irti kaupungin hulinoista.

Mikä Oulussa on parasta? Sen osaan sanoa oikopäätä: yliopisto, Alma Mater Ouluensis, vaikka se pääosin sijaitsee Linnanmaan suolla. Paitsi että se ruokki minut äidin rinnoistaan 30 vuotta, se on tekijä joka on tehnyt tästä Ultima Thulen kyläsestä älyn keskuksen. Ja sen humanistinen tiedekunta on aina luottanut minuun. Lisäksi siellä on Suomessa ainutlaatuinen Giellagas-instituutti, joka vastaa korkeimmasta saamen kielten ja kulttuurin tutkimuksesta sekä opetuksesta.

On Oulussa paljon muutakin hyvää. Sitä erikseen luettelematta totean, että  Oulussa on sellainen tekijä, jota ei monella muulla paikkakunnalla ole: meri. Osaan asua vain meren rannalla, kuten olen elämäni valtaosan tehnyt. Vaikka nykyään Oulua on keskustassa vaikea tunnistaa merikaupungiksi, minä sen koen, kun työhuoneeni ikkunasta Varjakassa näen laivojen tulevan ja lähtevän.

Loppujen lopuksi kaupunki muodostuu ihmisistä, asukkaistaan. Täällä ja vain täällä olen voinut tutustua moneen mainioon mieheen ja upeaan naiseen, kuten Kaisu ja Matti Mikkolaan, vainajien parvessa vaikkapa Aku-Kimmo Ripattiin ja Aaro Korkeakiveen perheineen. Ja moneen muuhun. Täällä luodut ystävyyssuhteet ovat elämän kestäviä, sellaistenkin kanssa jotka ovat muuttaneet muualle tai vielä pitemmälle, manan majoille.

Siis kiitos vielä kerran vuoden seniorin nimityksestä. Jatketaan hyväksi havaitulla tiellä, viisaudessa, iässä ja armossa, siinä armeliaisuudessa, jota meidän on osoitettava toisiamme ja itseämme kohtaan.

Lämpimät onnittelut Karille! 

Jo viidettä kertaa järjestettävien Seniori-Messujen huumaan pääsee Ouluhallissa 16.-17.9.2017.

Yli 50-vuotiaiden näkökulmasta suunniteltu tapahtuma vetoaa laajan ja monipuolisen ohjelma- ja näytteilleasettajatarjontansa ansiosta monen ikäisiin: messuosastoilta löytyy uutta tietoa, tekemistä, kokemista ja inspiraation lähteitä. Varmaa on, että tanssikengät saavat kyytiä iltapäivätanssien tahdissa. Lauantai-iltapäivänä oululainen Frisco-bändi soittaa tuttuja tanssihittejä, sunnuntaina puolestaan Lea Laven ja Vanha Liitto viihdyttää messuväkeä – kuullaankohan Ouluhallin sykkeessä hitit Ei oo, ei tuu; Tumma nainen ja Soley, soley?

Edellisten vuosien tapaan tapahtuman teemana on kirjallisuus & kulttuuri – estradille astuukin lukuisa joukko Suomen eturivin kirjailijoita mukaan lukien Finlandia-voittajat Hannu Väisänen & Rosa Liksom, mutta myös paikallisia tähtiä kuten Ari Paulow ja Kari Sallamaa.

Lukeminen ja kirjallisuus ovat lähellä senioreiden sydämiä, mutta toki vetoavat laajempaankin kohderyhmään. – Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan messujen huikeaan tarjontaan, kertoo Anna Tiensyrjä, Pohjois-Suomen Messujen toimitusjohtaja. – Meillä on upea, kirjallisuuspainotteinen ohjelma. Voisimme sanoa olevamme Rosa Liksomin Everstinna-romaanin ”ensi-illassa”. Kirjahan nimittäin ilmestyi 7.9, joten oululaiset pääsevät tuoreeltaan kuulemaan kirjailijan mietteitä romaanista.

Hannu Väisänen: Elän varsin vilkasta luovaa kautta

Kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kertoo tulevansa Oulun Seniori-Messuille varta vasten Kaisu Mikkolan haastattelua varten. – Käsittelemme kirjoittamaani ja kuvittamaani ”satukirjaa” Esi-isät. – Paljon muustakin varmaan puhutaan, Väisänen sanoo. Hän on lupautunut myös laulamaan Seniori-Messujen avajaisissa ja illanvietossa. – Vanhakin saa laulaa! Laulaminen, esiintyminen on aina ollut minulle luonnollinen itseilmaisun tapa: halu jakaa jotakin.

Esi-isät julkaistiin tämän vuoden keväällä. Toissa vuonna ilmestyi romaanini Elohopea. Olen pitänyt kahden viime vuoden aikana kaksi isohkoa yksityisnäyttelyä ja osallistunut pariin yhteisnäyttelyyn sekä kirjoittanut kahta oopperalibrettoa, joista Lucia-ooppera on jo sävelletty ja esitetty, toinen on vielä työn alla.

Hannu Väisäsellä on nyt useita tuotantoja työn alla. – Minulla on onneksi edelleen intoa ponnistella enkä piittaa minuun sovelletuista asenteista. Elän varsin vilkasta luovaa kautta edelleen. Itse asiassa se on jopa vilkastunut viime vuosina, hän arvioi.

– Haluan omalta osaltani osoittaa, että taiteilija voi minunkin ikäisenä vielä kehittyä, parantua, nähdä tarkemmin. Ja ennen kaikkea uskaltaa antaa sisimmän äänensä kuulua. Luulen myös että loputon uteliaisuuteni on paras tukijani.

Hannu Väisänen on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita. Hän sai vuoden 2007 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanistaan Toiset kengät.

Lea Laven: Tanssi on loistava liikuntamuoto

Seniori-Messujen iltapäivätansseissa sunnuntaina esiintyy Lea Laven, joka hiljattain palasi eläkepäiviltään estradeille. Hänen viestinsä senioreille on: huolehtikaa kunnostanne. – Tanssi on loistava liikuntamuoto. Suosittelen, että ihmiset menisivät tanssimaan, kenellä siihen vaan rahkeet kestää, hän innostaa.

Laven kertoi julkisuudessa alkukesästä, että vuoden alussa hän oli päättänyt lopettaa kaiken makean syönnin. Alkukesään mennessä paino putosi yli kymmenen kiloa. – Minulle kuuluu nyt ihan hyvää ja voin oikein hyvin. Elän rauhallista ja järjestäytynyttä elämää. Olen nyt pitänyt eläkepäivilläni kesälomaa viikon pari. Lähdin Naantalista Ouluun hieman tuulettumaan, Lea Laven kertoo.

Nykyään hän pitää kuntoaan yllä ”koirakävelyllä”. – Kävelen joka päivä Dino-koirani kanssa sellaisen seitsemän kilometriä, vähän alle tai yli. Saman verran kävelen nykyisin koiran kanssa päivittäin kuin kävisin kierroksen golfkentällä kuten ennen.

Oulu, olethan siis valmis? Seniori-Messut pärähtävät käyntiin 16.9. klo 10.00!

Liput messuille maksavat 5 euroa. Katso lisätiedot, näytteilleasettajat ja messuohjelma tästä.

Legendaarinen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja Kaisu Mikkola pohtii kolumnissaan seniori-käsitettä. Mikkola on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Seniori-Messujen mittavaa kirjallisuus- ja kulttuurisisältöä. Kirjallisuuden supertähdet, Finlandia-voittajat Hannu Väisänen ja Rosa Liksom pääsevät molemmat Kaisu Mikkolan tenttiin Oulun Seniori-Messuilla.  

Vähän yli viisikymppiset eivät kuulemma tykkää, että heitä kutsutaan senioreiksi. Olisiko semiantiikki parempi?

Kun täytin 50 – ja siitähän on jo aikaa – olin Egyptissä, täsmällisesti sanottuna Gizan pyramidien lähellä olevassa mattokaupassa, joka oli täynnä aavikkoelämänsä Kairon slummeihin vaihtaneiden beduiinien tarpeettomiksi käyneitä tekstiilejä. ”Tämä matto on semiantiikkia, se on 50 vuotta vanha”, kehui kauppias nähdessään, että olin kiinnostunut jättikokoisesta, kovaa elämää nähneestä paimentolaismatosta. Se ratkaisi ostopäätöksen: oli hienoa saada ikätoveri muistoksi syntymäpäiväreissulta ja todeta samalla edustavansa itsekin semi- eli puoliantiikkia. Siitä lähtien olen onnitellut viisikymppisiä toivottamalla heidät tervetulleiksi meidän semiantiikkien joukkoon.

Joku gallupkärttäjä soitti lankapuhelimeemme ja toisin kuin yleensä taivutti minut osallistumaan hänen haastatteluunsa. ”Onko taloudessanne alle 55-vuotiaita henkilöitä?” kuului ensimmäinen kysymys. Vastasin, ettei ole, ja seuraava repliikki kuului: ”Kiitos! Emme häiritsekään teitä enempää. Hyvää päivänjatkoa!”

En koskaan ole nähnyt omin silmin sitä legendaarista Kalevan muinaisen kesätoimittajan juttua, joka kuulemma onnistui livahtamaan lehteen ja jota yhteen aikaan siteerailtiin ainakin minulle aktiivisesti, vaikka en elämän kuuna päivänä kesätoimittajana ollessani ollut tuollaista kirjoittanut. Uutinen alkoi kuulemma näin: ”50-vuotias vanhus jäi polkupyörän ruhjomaksi eilen Oulussa.”

Löysin kerran erään jo lakkautetun lehden vuosikertaa selatessani synttärihaastattelun, jossa juhlakalua ylistettiin seuraavin sanoin: ”Ahkeran työmiehen korkea ikä ei ole murtanut hänen voimiaan, hänen luonteensa hilpeyttä ja herttaisuutta.”

Kysymys oli Uuden Suomettaren päätoimittajasta Viktor Löfgrenista/ Lounasmaasta, jonka 60-vuotispäiväjuttu julkaistiin 5.12.1903 Helsingin Kaiku –nimisessä lehdessä. Tuskin sentään kuusikymppisestä naapurilehden päätoimittajasta olisi enää sata vuotta myöhemmin, vuonna 2003, kirjoitettu samoin.

Liekö Helsingin Kaiun yli sadan vuoden takainen toimittaja esivanhempi tuolle kaupunkilegendan kesätoimittajalle? Siis hänelle, jonka väitetään vuosikymmeniä sitten kirjoittaneen 50-vuotiaasta polkupyörän ruhjomasta vanhuksesta ja jonka henkisiä perillisiä saattaisi hyvinkin olla viimekesäinen toimittaja, joka levitti suomalaiseen mediaan uutista elokuussa metsään Kittilän Jeesiöjärvellä eksyneestä 71-vuotiaasta vanhuksesta. Yhteistä polkupyörän ruhjoman ja Jeesiöjärvellä kadonneen vanhuksen mediakohtelulle oli, ettei kumpaisellakaan ollut sukupuolta. Ei ollut naista eikä miestä, oli vain vanhus.

Meikäläinen, joka on jo iät ajat kutsunut itseään vanhaksi rouvaksi, on sitä mieltä, että seniori on aika napakka ilmaisu kaikille niille ihmiselämän asiantuntijoille, jotka ovat ennättäneet omakohtaisesti elää lapsuuden, nuoruuden ja keski-iän ja ovat enemmän tai vähemmän haikeina siirtymässä/ siirtyneet suuren seikkailun seuraavaan vaiheeseen.

Seniori-Messut 50+ Oulussa 16.-17.9.2017. Lue lisää tästä