Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry peräänkuuluttaa Suomen hallituksen toimintaan sitä oikeasuhtaisuutta, josta hallitus puhuu. Sanat ja teot eivät nyt kohtaa. Torstaina 12.8. hallituksen työkalun, Etelä-Suomen aluehallintoviraston, asettamat tapahtuma-alaa koskevat määräykset eivät täytä oikeasuhtaisuuden kriteerejä millään mittapuulla mitattuna.
Maamme ammattimaiset messujärjestäjät haluavat tehdä pitkäjänteistä työtä talouden elpymiseksi. Ala on valmistautunut laajoilla terveysturvallisuusjärjestelyillä ja kansainvälinen sertifiointiyritys on selvityksessään todennut messukeskukset jopa kauppakeskuksiakin koronaturvallisemmiksi paikoiksi. Silti pitkään valmistellut messutapahtumat joudutaan nyt peruuttamaan.
”Odotimme hallitukseltamme laajempaa näkemystä ja ymmärrystä tapahtumaliiketoiminnan nykytilanteesta. Nyt olisi aika hallituksen todeta virhearvio ja tehdä oikeasuuntaiset ja -suhtaiset korjausliikkeet”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.
Odottelemalla lokakuulle saakka taloutemme ei avaudu toivotulla tavalla. Epävarmuus on myrkkyä liiketoiminnalle. Pahimmassa tapauksessa hallituksen vitkuttelu kaataa kokonaan yhden toimialan ja saamme heittää hyvästit ammattimaisesti tehdyille messutapahtumille.
Messualan yritysten taloudellista ahdinkoa lisää se, että alan kustannustuet päättyvät toukokuuhun. Kustannustuen korvaavan tapahtumatakuu perustuu ajatukselle, että ensin tulee muodostua kustannuksia, joista takuu korvaa 85 % kun järjestäjä peruuttaa tapahtuma. Tällainen ajattelu on valtavaa resurssien haaskausta eikä elvytä eikä ylläpidä korkeatasoista messu-, kokous- ja kongressijärjestäjien toimintaa.
Ammattimaiset toimijat tekevät pitkäjänteistä työtä tuottaakseen yhteiskunnan taloutta elvyttäviä tapahtumia, eivät peruuttaakseen niitä.
Mikäli tukitoimet erittäin pahoin kärsinyttä ammattimaista tapahtumaliiketoimintaa kohtaan eivät ole oikeasuhtaisia ja vakioituja liiketoiminnan eston ajalta, ajetaan toimiala hyvin ahtaalle – selviytyä voivat vain kaikkein vahvimmat.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n mielestä kustannustuki viitosen valmistelut tulisi aloittaa välittömästi. Samalla tulisi selvittää, miten isoja toimijoita kaltoin kohteleva 1,8 miljoonan euron de minimis -tukiraja saadaan nostettua 10 miljoonaan On kohtuutonta, että suurempia yrityksiä rankaistaan aiemmasta kasvusta ja kasvun myötä syntyneestä kustannusrakenteesta ja siitä, että ne ovat työllistäneet suuren joukon ihmisiä. Kriisin pitkittyessä tukikatto tulee vastaan myös entistä pienemmille tapahtuma- alan yrityksille.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry haastaa päättäjät ymmärtämään tapahtumien väliset erot ja laatimaan rajoitukset sen mukaisesti. ”Ilta-aikaan painottuvia massafestareita ei voi niputtaa yhteen messujen, kongressien ja yritystapahtumien kanssa”, jyrähtää MeTa ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.
Tapahtumiin liittyvä keskustelu on julkisuudessa pyörinyt pitkälti kesän festareissa ja niiden mukaan laadituissa tapahtumarajoituksissa. Tapahtumat-sanan alle mahtuu kuitenkin muutakin. Festareiden kanssa yhtäläisin rajoituksin ovat tähän saakka joutuneet toimimaan myös esimerkiksi erilaiset seminaarit, koulutustilaisuudet, ammattitapahtumat ja messut.
– Tapahtumat eivät ole veljeksiä. Messuille ja koulutuksiin lähdetään asian perässä ja päiväsaikaan. Motiivit ja toimintatavat ovat täysin erilaiset kuin festarikäynnillä, huomauttaa Marja Pekkanen.
Hän peräänkuuluttaa tapahtumatyyppien erottelua ja kokoontumisrajoitusten laatimista sen mukaan.
– Festarit tulisi erottaa muista kulttuuritapahtumista. Lisäksi kolmantena tapahtumatyyppinä pitäisi huomioida messut, kokoukset, kongressit ja yritystapahtumat, jotka yleensä liittyvät ammatin harjoittamiseen tai omiin harrasteisiin ja joiden luonne on sen vuoksi täysin erilainen.
Koronapassi odotettu lisätuki messujen avaamiseen
Suomalaisilla messu- ja tapahtumajärjestäjillä on koronariskien hallintaan selkeät, tarkoin määritellyt menettelytavat ja turvallisuusohjeistus. Tapahtumien avaamiseen on valmistauduttu perusteellisesti. Kesäkuussa julkistetun SAFE Asset Groupin tutkimuksen mukaan messukeskukset ovat tiloina jopa turvallisempia kuin kauppakeskukset, jotka ovat olleet avoinna läpi pandemian. Messujen lisävahvuus on tuotantotapa, joka mahdollistaa laadukkaan kävijähallinnan ja poikkeuksellisen kattavat käytännön toimet koronariskien torjunnassa.
– Koronapassi olisi hyvä lisätuki tapahtumien terveysturvallisuuteen, kunhan pikatestit otetaan rinnalle ja ne ovat veloituksettomia. Toivomme, että päättäjät tekevät tässäkin asiassa pikaisia ratkaisuja, jotta messutoiminta saadaan nopeasti avattua. Messut ovat aivan omanlaisensa tapahtumatyyppi, jolla on suuri vaikutus elinkeinoelämälle ja talouden elpymiselle, Pekkanen sanoo.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766
Omanlaista sisustustyyliä etsiessä kannattaa tutustua vaihtoehtoihin avoimin mielin omat tarpeet ja realiteetit huomioiden. Millaiset mahdollisuudet asunto antaa, keiden muiden tarpeet sisustuksessa tulee ottaa huomioon, sekä millaisella budjetilla ja aikataululla tyyliä aletaan hakemaan? Ensimmäisenä askeleena voi olla esimerkiksi omien mielivärien miettiminen ja sitä kautta erilaisten tyylien poissulkeminen. Mikäli silmää miellyttävät esimerkiksi erityisesti pastellisävyt, ei välttämättä loft-tyyli ole itselle kotoisin.
Koko asunnon sisustusta ei tietenkään tarvitse saada valmiiksi kerralla, vaan elementtejä voi kerätä sitä mukaa kun niitä eteen tulee, huone kerrallaan tai muutoin itselle sopivissa erissä. Inspiraatiota oman tilan sisustamiseen ja siihen mahdollisesti liittyviin DIY-projekteihin saa esimerkiksi Pinterestista ja Instagramista hastageillä etsien, ja kaikenlaisen inspiraation suhteen kannattaakin olla avoin itselle sopivan tyylin löytämiseksi. Muista, ettei sisustamisessa ole sääntöjä, eikä siinä kilpailla, vaan teet muutoksia tiloihin, jossa sinä itse viihdyt ja asut.
Tärkeimpänä asiana sisustuksessa pidetään yleisesti valoa, sillä sen avulla voidaan saada aikaan viihtyvyyden ja käytännöllisyyden lisäksi esimerkiksi värejä ja lämmön kautta tunnelmaa.
Olet saattanut kuulla ainakin boheemista ja skandinaavisesta sisustuksesta, mutta omaa tyyliään etsiessä kannattaa tutustua myös maalaisromanttiseen, loft-, vintage- ja rustiikkiseen sisustustyyliin. Boheemissa tyylissä yhdistyvät rottinki, värikkäät kankaat ja viherkasvit, kun taas skandinaaviseen tyyliin kuuluvat pelkistetyt valkoiset kiiltävät pinnat, luonnonmateriaalikankaat ja vaalea puu.
Boheemin tyylin tunnistaa viherkasvien runsaudesta, rottinkisista huonekaluista ja yksityiskohdista, sekä lämpöä hehkuvasta tunnelmasta. Sisustukseen kuuluu myös oleellisena osana seinävaatteet ja makrameet, joita voikin olla sijoitettuna seinien lisäksi vaikkapa roikkuviin kukkaruukkuihin tai sohvatyynyihin!
Skandinaavinen sisustus painottuu vaaleisiin sävyihin, kiiltopintaisiin ja laadukkaisiin kalusteisiin, valon heijastavuuteen ja yksityiskohtiin. Erilaisista materiaaleista skandinaavisesta sisustuksesta pitävän kannattaa tutustua lasiin ja luonnonmateriaaleihin. Lasi heijastaa lisää valoisuutta ja luo myös tilantuntua. Luonnonmateriaalit, esimerkiksi pellava ja puuvilla pehmentävät ja lämmittävät sisustusta.
Loft-tyyliin puolestaan kuuluvat betonin rouheus ja niukat värit, ja maalaisromanttisessa tyylissä kulmakivinä ovat hempeät värit ja pirteät kuosit yhdistettynä useisiin koriste-esineisiin ja valkoiseen pohjaväriin.
Loft-asunto on tyypillisesti esimerkiksi tehdas, joka on sittemmin muutettu asumiskäyttöön. Loft-henkeä voi toki luoda millaiseen asuntoon tahansa. Tällaisissa asunnoissa yhdistyy perinteisesti rouheat tiiliseinät, korkea katto ja näyttävät isot ikkunat. Rouheuden lisäämiseksi kannattaa harkita betonia, sillä betonipintaa voi sijoittaa melkein mihin vain; seiniin, lattioihin tai vaikka huonekaluihin ja keittiön tasoihin. Tehdasmaista tunnelmaa saa luotua myös metallilla, jota saa helposti vaikkapa kirjahyllyllä, vanhoilla peltikaapeilla tai koriste-esineillä. Rouheutta pehmentämään tilaan voi tuoda viherkasveja, läpikuultavat verhot ja puumateriaaleja.
Maalaisromanttisesta sisustustyylistä löydät vaaleita ja raikkaita sävyjä yhdistettynä vanhoihin, perinteisiin huonekaluihin. Tyylissä näkyy myös runsaita ja näyttäviä kuoseja, runsaasti sisustuselementtejä ja tauluja, sekä pieniä ja tarkasti mietittyjä yksityiskohtia.
Rustiikkiseen tyyliin kuuluvat nimensä mukaisesti rustiikkiset pinnat ja materiaalit sekä perinteiset puukalusteet. Vintage-tyylissä silmään pistävät elitistiset ja nostalgista henkeä hohkaavat huonekalut ja värikkäät tapetit.
Rustiikkista tyyliä kutsutaan myös talonpoikaissisustukseksi. Sisustuksen pääpisteissä ovat luonnonläheiset materiaalit ja kulumat. Materiaaleina suositaan pitkälti puuta, mielellään mahdollisimman vähän käsiteltyä tai vaihtoehtoisesti rosoiseksi käsiteltyä. Aitoa kiveä ja metallia käytetään myös paljon perinteisen ja kuluneen mielikuvan luomiseksi. Rosoiset puiset senkit, ruokailuryhmät ja jakkarat ovat tyyliin kuuluvia yhdistettyinä punoskoreihin, kynttilöihin, lyhtyihin ja taljoihin. Rustiikkista tyyliä sisustaessa kannattaa kirjat, langat ja muut käyttö- ja koriste-esineet pitää esillä yhdessä metallisten ja messinkisten elementtien sekä viherkasvien kanssa.
Vintagetyylisestä sisustuksesta puhutaan silloin, kun esine on noin 20-99 vuotta vanha, sekä hohkaa omanlaistaan arvoa. Yli 100 vuotta vanhojen kalusteiden kohdalla puhutaan jo antiikista, ja näiden ero onkin sisustuksessaan hyvä tietää. Tyylin materiaaleina käytetään tyypillisesti keramiikkaa ja puuta. Koriste-esineiden käytössä ei ole syytä ujostella, vaan näkyville kannattaa sijoittaa posliiniastioita, mustavalkoisia valokuvia, leikkokukkia ja erilaisia valaisimia.
Millainen sisustustyyli puhuttelee sinua eniten? Lisää tietoa erilaisista sisustuksen trendeistä saat kuulla Rakentaja 2021 -messuilla Oulussa ja Rovaniemellä, kun Kotoisa-ohjelmasta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen astuu lavalle kertomaan ajankohtaisista sisustustrendeistä sekä tapaa messuvieraita sisustusklinikalla. Tervetuloa!
Tutustu Rakentaja 2021 -tapahtumiin tästä!
Pohjois-Suomen Messujen messutoimisto Rantakadulla hiljenee 28.6.-4.7. väliseksi ajaksi, kun messutiimi viettää kesälomia. Palaamme toimistolle taas 5.7. maanantaista alkaen. Syksyn messujen sekä Kotiseutumarkkinoiden järjestelyt jatkuvat lomaviikon jälkeen normaalisti.
Mukavaa kesäaikaa ja hyvää juhannusta!
Toivottaa messutiimi
Suomalaisten messu- ja tapahtumajärjestäjien nykyiset turvatoimet puoltavat tapahtumien avaamista ja ovat mitoitukseltaan täysin riittävät koronariskien torjumiseen, arvioi kansainvälinen sertifiointiyritys SAFE Asset Group tuoreessa vertailututkimuksessa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset messujärjestäjät täyttävät kaikki liiketoiminnan avaamisessa vaadittavat kansainväliset standardit ja paikallisen lainsäädännön vaatimukset.
Kauppakeskukset ovat hoitaneet turvallisuusasiat hyvin. Messujen lisävahvuus on tuotantotapa, joka mahdollistaa laadukkaan kävijähallinnan ja poikkeuksellisen kattavat käytännön toimet koronariskien torjunnassa.
Tämä kävi ilmi vertailututkimuksessa, jossa yli 450 kaupallisen tilan turvallisuusauditoinnin COVID-19-riskien osalta tehnyt SAFE Asset Group kartoitti kauppakeskusten koronaturvallisuuskäytäntöjä messujen vastaaviin käytäntöihin.
Messuilla toimintaympäristö on täysin messujärjestäjän operatiivisen valvonnan käsissä ja järjestelyt räätälöity varta vasten tapahtuman vaatimuksia vastaaviksi. Pitkä, useimmiten kuukausia kestävä suunnittelujänne mahdollistaa kattavan riskienhallinnan ja perusteellisen kulkureittien, turvavälien, henkilöresurssien ja opastusten suunnittelun.
Messukeskuksilla on lisäksi seuraavat edut:
”Suomalaisilla messu- ja tapahtumajärjestäjillä on koronariskien hallintaan selkeät, tarkoin määritellyt menettelytavat ja turvallisuusohjeistus. Olemme valmistautuneet tapahtumien turvalliseen avaamiseen perusteellisesti. SAFE Asset Groupin tutkimus todentaa tämän ja antaa meille vahvan selkänojan tapahtumien avaamiseen”, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.
”Messut on aivan omanlaisensa tapahtumatyyppi, jolla on suuri vaikutus elinkeinoelämälle ja talouden elpymiselle. Toivomme, että päättäjät tekevät pitkäjänteisiä ratkaisuja, joiden avulla saadaan maamme messutoiminta nopeasti käynnistettyä ja myös pidettyä käynnissä”, Pekkanen sanoo.
Vertailu toteutettiin samoin kriteerein, joiden perusteella SAFE Asset Group myöntää COVID-19-sertifikaattinsa. Perusteellinen arvio kattoi ohjeistukset, johtamisen ja viestinnän, tilojen ja varusteiden turvavälimerkinnät ja hygienian, tavarantoimittajien, näytteilleasettajien ja henkilökunnan turvallisuusosaamisen ja toimenpiteet, viranomaisohjeistusten noudattamisen sekä muut koronaviruksen torjuntaan liittyvät olennaiset toimenpiteet.
Faktat:
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. Messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat Suomessa vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran (Taloustutkimus 4/2021). Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. | www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766
Messuala on valmistautunut huolellisesti uudelleen avautumiseen ja hionut tarkkaan mietittyjä turvallisuustoimia vielä entisestään. Tilavissa, hygieniatasoltaan korkeatasoisissa ja hyvin ilmastoiduissa messukeskuksissa käyminen on vähintään yhtä turvallista kuin kauppakeskuksissa vierailu. Suomalaiset ovat innokasta messukansaa ja Kantarin toukokuussa tekemän tutkimuksen mukaan 75 % aiemmin messuilla käyneistä suomalaisista olisi jo valmiina lähtemään messuille.
Pääosin laajalla ulkoalueella järjestettävät Asuntomessut avaavat Suomen messukauden heinäkuussa ja Uiva venenäyttely esittelee veneuutuudet yleisölle elokuussa. Euroopan maista mm. Espanja on jo aloittanut messutoimintansa uudelleen ja Saksa availee juuri messukeskustensa ovia.
”Suomessa pandemiatilanne on Euroopan parhaita ja rokotekattavuus lisääntyy koko ajan. Messujärjestäjät Suomessa tuntevat vastuunsa ja ovat tehneet järjestelyjä terveysturvallisuuden takaamiseksi. Tahtotilamme on tarjota niin näytteilleasettajille kun kävijöille positiivinen ja turvallinen kohtaaminen. ” sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen.
Messujen järjestämispaikat on rakennettu varta vasten suurien yleisötilaisuuksien pitämistä varten ja hygieniataso on jo valmiiksi korkea. Kävijöiden määrää pystytään säätelemään ja ihmisten opastaminen kulkusuuntien mukaan on sujuvaa. Helsingin Messukeskus sai ensimmäisenä pohjoismaisena tapahtumatalona COVID 19 -sertifikaatin tunnustuksena esimerkillisestä työstä koronaturvallisuuden hyväksi.
Messut on kokoansa merkittävämpi toimiala ja tuo runsaasti tuloja ja työllisyyttä järjestämispaikkakunnilleen. Messuvieraat ja näytteilleasettajat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Taloustutkimuksen huhtikuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomen messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta. Globaalisti messualan vuosittainen tulovaikutus on 299 miljardia. Maailman messuilla tehdään kauppa vuosittain 493 miljardilla eurolla. Normaalivuosina eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa hyvin ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, puheenjohtaja Marja Pekkanen, marja.pekkanen@turunmessukeskus.fi, puh. 040 545 7766 ja toiminnanjohtaja Reija Könönen, reija.kononen@messutsuomessa.fi, puh. 050 560 4614
Tapahtumatoimiala on ollut pahasti kriisiytynyt, mutta valonpilkahduksia on jo näkyvissä etenevän rokotustilanteen sekä Suomen hallituksen exit-strategian suunnalta. Syksyn tapahtumien suunnittelu on kovassa vauhdissa ja usko toimialan avautumiseen sekä tapahtumien uuteen nousuun on suuri.
Pohjois-Suomen Messut tarjoaa vuosittain harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tapahtumatoimialasta. Viime vuosi teki myös tähän poikkeuksen – tapahtumatoiminnan keskeytyessä jo sovittuja työharjoitteluja jouduttiin siirtämään.
Pitkään harjoittelupaikkaa tapahtumatoimialalta odottanut Julia Sadinmaa on kuitenkin vihdoin päässyt aloittamaan työharjoittelunsa messutiimissä. Julia opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta tradenomiksi ja suuntautuu myyntiin ja markkinointiin.
“Innostuin Pohjois-Suomen Messujen harjoittelumahdollisuudesta kuullessani, kuinka monipuolista ja luovaa työtä harjoittelussa olisi mahdollista tehdä. Harjoittelussa pääsen kokeilemaan kaikkia työn osa-alueita ja tuomaan käytäntöön laajasti koulussa oppimiani asioita. Minulle oli tärkeää päästä työharjoitteluun sellaiseen yritykseen, jossa saan ottaa vastuuta, ajatuksiani ja ideoitani todella kuunnellaan ja saan luoda niistä totta.”
Julia pääsee työharjoittelussaan mukaan tapahtumiin, jotka päättävät pitkän tapahtumatauon. Elokuussa tiedossa on Kotiseutumarkkinat sekä syyskuussa Elä & Nauti -tapahtuma sekä Rakentaja-tapahtuma Ouluhallissa.
Korona katkaisi messujen järjestämispaikkakunnilleen tuoman tulovirran. Taloustutkimuksen tuore selvitys osoittaa, että messutoiminnan pysähdys pandemiavuonna 2020 leikkasi 80 prosenttia messujen ympäristölleen tuomista tulo- ja työllisyysvaikutuksista. Euroissa pudotusta edellisvuoteen on liki puoli miljardia.
Pandemian vaikutus suomalaiseen messu- ja tapahtuma-alaan on ollut musertava. Korona keskeytti suomalaisen messutoiminnan 12.3.2020 ja toiminta on edelleen pysähdyksissä. Seisahdus koettelee myös järjestämispaikkakuntien taloutta, sillä messuilla on kokoaan suurempi vaikutus alueensa elinkeinoelämään ja työllisyyteen.
Taloustutkimuksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen 553 miljoonan tulovirran. Tapahtumien työllisyysvaikutus oli 7 350 henkilötyövuotta.
Pandemiavuonna vastaavat luvut olivat enää 106 miljoonaa euroa ja 1440 henkilötyövuotta. Tuloinjektio elinkeinoelämälle romahti 80 prosentilla vaikka vuoden ensimmäisellä kvartaalilla messujen pystyttiinkin vielä järjestämään normaalisti.
– Messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat käyttävät rahaa mm. ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa. Messutapahtumien laajat tulo- ja työllisyysvaikutukset huomioiden tilanne on vakava, ja koskettaa koko suomalaista elinkeinoelämää. Valitettavasti yhteiskunnan tuki on Suomessa ollut täysin riittämätöntä messujärjestäjien kaltaisille isoille ja voimakkaasti työllistäville tapahtuma-alan yrityksille, sanoo Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Juha Rahko.
Eri puolilla Suomea järjestetään normaalivuosina yli 150 messut. Messuja on sekä ammattilaisille että kuluttajille. Suosittuja messuaiheita ovat mm. rakentaminen ja hyvinvointi, molempien alojen messuja järjestetään useissa eri kaupungeissa. Messut ovat myös vahva myyntikanava. Tehty tutkimus ei huomioi messuilla tehtyjä kauppoja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämälle.
Messujen tulo- ja työllisyysvaikutukset vuosina 2019 ja 2020 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry: n toimeksiannosta. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on ammattimaisten messujärjestäjien yhteinen kattojärjestö Suomessa. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuonna 2018.
Lisätietoja: Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry, toiminnanjohtaja Reija Könönen, p. 050 5604614, reija.kononen@messutsuomessa.fi ja tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy p. 050 374 7462, pasi.holm@taloustutkimus.fi
Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry kattaa ammattimaisen messujärjestämisen Suomessa. Jäseniä ovat Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy, Turun Messukeskus Oy, Lahden Messut, Jyväskylän Messut Oy, Pohjois-Suomen Messut ry., Pohjanmaan Expo Oy, Suomen Asuntomessut Osuuskunta, Mediapro Messut Oy, Riihimäen Messut Oy ja KPK Events. www.messutsuomessa.fi
Tutustu näytteilleasettajan muistilistaan, jotta saat täyden hyödyn irti messuosallistumisestasi!
Määritä tavoite messuosallistumiselle
Päätä, miksi messuille osallistutaan ja mitä osallistumisella halutaan saavuttaa. Parhaan tuloksen saamiseksi messuille kannattaa asettaa yksi päätavoite ja 1-3 sivutavoitetta. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi uutuuden lanseeraus, myynnin lisäys, liidien hankinta, suoran asiakaspalautteen saaminen tai brändin vahvistaminen.
Valitse oikeat messut
Kun määrittelet, ketä haluat tavoittaa, mitä haluat tulokseksi tapaamisista messuilla sekä missä ja milloin haluat osallistua messuille, osaat valita oikean kävijäprofiilin ja teeman messut toiminnallesi.
Suunnittele tavoitteidesi mukainen messuosasto
Messuosallistumisesi tavoitteet ohjaavat osaston suunnittelua. Osastoa varatessa tulee tietää osaston koko ja se, varaatko pelkän näyttelytilan vai myös osastorakenteet. Messujärjestäjä auttaa sinua sopivan osastoratkaisun valinnassa.
Määritä aikataulu ja budjetti
Pääsääntöisesti messuosaston varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta ehdit suunnitella messuosastosi sisällön ja tilata tai valmistaa tarpeeksi tuotteita myyntiin messuille. Lisäksi messuosallistumiseen liittyvät majoituskustannukset sekä muut järjestelyt onnistuvat edullisemmin, kun varaukset tehdään hyvissä ajoin. Messuosallistumisen budjetissa kannattaa huomioida messuosaston paikanvuokra, osaston suunnittelu ja rakentaminen, kuljetuskustannukset, vakuutukset, henkilöstökustannukset, markkinointi sekä mahdolliset ohjelmakulut.
Markkinoi ja viesti messuosallistumistasi
Messut kannattaa kytkeä kaikkeen ennen messuja ja messujen aikana tehtyyn markkinointiin. Messuosallistumisesta kannattaa kertoa siis vähintään verkkosivuillanne, some-tileillänne, uutiskirjeissänne, blogeissanne ja asiakaslehdissänne. Lisäksi kannattaa kutsua omia asiakkaitanne ja sidosryhmiänne vierailemaan osastollanne messuilla.
Kohtaa asiakkaat onnistuneesti messuilla
Messuilla pääsette kohtaamaan ihmisiä ja toteuttamaan osallistumisellenne määrittämiä tavoitteita. Kävijät tulevat messuille saadakseen tietoa messuilla esiteltävistä tuotteista ja palveluista. Kävijä kannattaa huomioida, sillä kävijä haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Onnistunut kohtaaminen vastaa sekä näytteilleasettajan että kävijän messuosallistumisen tavoitteita.
Messujen jälkeen edessä on jälkityöt
Messujen jälkeen on ensisijaisen tärkeää ottaa yhteyttä asiakkaisiin, joita tapasitte messuilla. Liidit ovat heti messujen jälkeen kuumimmillaan! Kävijät muistavat, mitä heille on luvattu ja milloin se on luvattu toteuttaa. Pidä siis lupauksesi, jotta pystyt luomaan hyvän asiakaskokemuksen kävijälle. Lisäksi messujen jälkeen on aika katsoa, toteutuivatko asetetut tavoitteet sekä kirjata ylös onnistumiset ja opit seuraavaa messuosallistumista varten.
Näytteilleasettajien muistilista messuille on koottu Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry laatiman verkkokurssin pohjalta. Kurssi opastaa näytteilleasettajia messumedian mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Hyödynnä myös kurssin tietoutta messuosallistumisessasi, pääset osallistumaan kurssille maksutta!
Pohjois-Suomen Messut ry on päättänyt siirtää Pohjois-Suomen merkittävimmät rakentamisen ja remontoinnin messutapahtumat Oulussa ja Rovaniemellä järjestettäväksi syksyllä. Rakentaja 2021 -tapahtumat oli tarkoitus järjestää huhtikuussa, mutta koronaviruksen haitatessa edelleen merkittävästi tapahtumatoimintaa, päätös siirtää tapahtumat koettiin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi niin näytteilleasettajien kuin kävijöiden kannalta.
Pohjois-Suomen Messut ry uskoo, että Rakentaja-tapahtumien järjestämisedellytykset ovat paremmat syksyllä, joten sekä Oulun että Rovaniemen tapahtumat päätettiin siirtää keväältä uuteen ajankohtaan:
Korona-aika on korostanut kodin ja vapaa-ajan asumisen merkitystä, joten vahva kiinnostus Rakentaja-tapahtumien teemoihin ja sisältöön jatkaa kasvuaan. Pohjois-Suomen Messut ry uskoo, että teemoina rakentaminen, remontointi ja sisustus ovat ajankohtaisia myös syksyllä ja kuluttajat löytävät syys-lokakuussa messuille.
Lähes vuoden kestänyt korona-aika on luonut merkittävän tarpeen kohtaamisille, joita Pohjois-Suomen Messut osaavat ammattimaisesti ja turvallisesti järjestää. Syksyn tapahtumat tullaan järjestämään ajankohtaisia turvallisuusohjeita noudattaen muun muassa hygieniasta sekä messuhallin kulkukäytävien tilavuudesta huolehtien.
Lisätietoja:
Anna Tiensyrjä
toimitusjohtaja
050 482 8599
anna.tiensyrja@pohjois-suomenmessut.fi