← Takaisin

Asmo Saloranta: ”Epäonnistuminen on uusi mahdollisuus onnistumiseen”

05.10.2018

Asmo Saloranta vahvistaa: Yrityksen konkurssi ei ole yrittäjälle maailmanloppu. ”Rohkaisen kaikkia ihmisiä, niin yrittäjyydestä kiinnostuneita, jo yrittäjänä toimivia, sekä työntekijöitä kuin myös työttömiä eli ihan kaikkia ihmisiä yrittämään ja aloittamaan jotain uutta, mahdottomaltakin tuntuvaa asiaa, kunhan se itseään kiinnostaa, kun se on oma intohimo tai unelma. Olipa se sitten yritys tai työpaikka, käytännössä mikä tahansa.”
Näin sanoo Asmo Saloranta, joka puhuu WORK-messutapahtumassa Oulussa.
Saloranta lupaa kertoa oman tarinansa. Hänen kertomuksensa kohdistuu erityisesti yrittäjäksi aikoville. ”Kuvailen oman kokemukseni esimerkin pohjalta, että vaikka yrittäjänä ja yritystoiminassa epäonnistuu, se ei ole mikään maailmanloppu.”
”Omalta osaltani epäonnistuminen oli iso julkinen asia. Mutta elämä jatkui senkin jälkeen, ja epäonnistuminen sinänsä avasi uusia mahdollisuuksia ja portteja tulevaan”, hän toteaa. Hän teki julkisen konkurssin ja yllättyi sen seurauksista. ”Työtarjouksia on tullut enemmän kuin koskaan”, hän sanoo.
Epäonnistuminen tulee Asmo Salorannan mielestä nähdä ja kokea uudeksi mahdollisuudeksi ja luonnolliseksi poluksi eteenpäin, onnistumista kohti, uuteen onnistumiseen. Hän keksi start-up -yrityksessä paloturvallisen ja sähköä säästävän laturin. Tuotanto ei kuitenkaan ollut taloudellisesti kannattavaa, ja yritys jouduttiin hakemaan konkursiin. Silti hän näkee edelleen mahdollisuuksia myös start-up-yrityksissä. Puheenvuoron aiheena WORK-messuilla on kriittisesti ”Start-up-maailma – maailman hulluin vuoristorata”.

Konkurssi ei ole häpeä

”Täällä meillä kotimaassa Suomessa yritystoiminnassa epäonnistuminen eli käytännössä konkurssi koetaan yrittäjyydessä hyvin syvästi. Haluan hälventää tätä, sekä yrittäjän itsensä kokemuksessa että varsinkin yleisessä suhtautumisessa yrittäjyyteen ja sen riskeihin”, Asmo Saloranta sanoo. ”Toisin on monessa muussa maassa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, konkurssin tehneeseen yrittäjään suhtaudutaan niin kuin häneen suhtauduttiin ennen konkurssia. Myös esimerkiksi luototuksessa.”
USA:n Piilaakson ja Suomen yleinen suhtautuminen asiaan ovat Salorannan mielestä kaksi ääripäätä: Piilaaksossa todetaan, että yhden konkurssin tehnyt yrittäjä osaa ehkä vähän jotakin alastaan, mutta kahden konkurssin tehnyt yrittäjä alkaa jo hallita oman toimialansa asiat ja häneen kannattaa luottaa, joten hänet voidaan mielellään ottaa vaikkapa yhteistyökumppaniksi tai osakkaaksi.
”Epäonnistumisen pelko on omassa kotimaassamme yleisissä asenteissa hyvin syvällä, suhteessa siihen että uskaltaisi aloittaa oman yritystoiminnan”, hän kertaa.
”Toivoisin, että tässä yleisessä suhtautumisessa yritystoimintaan ja oman yrittäjyyden mahdollisuuteen tapahtuisi muutos. Konkurssiin on väärin liitetty häpeän stigma, ja tämä johtuu paljolti siitä, että yleisesti ei ymmärretä sitä, mitä konkurssi tarkoittaa.”
”Konkurssi on nykyään pelottava sana, ja se johtuu paljolti siitä, että 1990-luvulla kansainvälisen finanssikriisin vuoksi niin monien nykypäivän nuorten vanhempien tai sukulaisten yritys joutui konkurssiin yksinomaan ulkomaisen lainoituksen korkojen nousun vuoksi. Siinä meni talo ja omaisuus alta. Mutta se ei ole kuitenkaan normaaliaikojen yritystoiminnan riski, vaan lamasta johtunut erikoistilanne”, hän korostaa. ”Silloisista kriisitilanteista on opittu myös aika lailla, miten rahoitus voidaan turvata.”
”Näistä asioista haluan WORK-messuilla Oulussa puhua ja kertoa omista kokemuksistani, miten päästä konkurssin jälkeen eteenpäin. Konkurssi ei merkitse elämän ja yrittämisen mahdollisuuksien loppua. Riskit ovat hallittavissa, eikä sillä ole mitään tekemistä yrittäjyyden jatkamisen kanssa, hän sanoo. Yritystoiminta voi loppua konkurssiin, yritys voidaan myydä pois, tai yritys voidaan lopettaa muuten, mutta yrittäjän oma elämä jatkuu.”

Koulutus kehittyy koko ajan

Asmo Salorannan mukaan nykyinen yrittäjyyden ja yritystoiminnan koulutus on jo kohtuullisen hyvällä mallilla. ”Kehitettävää kuitenkin tietenkin vielä on. Tärkeää on oppilaitosten ja yritystoiminnan yhteistyön edelleen kehittäminen. Yhteiset projektit kasvattavat opiskelijoita näkemään, mitä yritystoiminta oikeasti käytännössä on. Näitä työelämälähtöisiä projekteja kannatta edelleen lisätä.”
”Kun itse opiskelin yrittäjäksi johtavia koulutusaloja, konkreettinen yhteistyö oppilaitosten ja yritysmaailman kesken ei ollut ollenkaan nykyisellä mallilla.”
Asmo Saloranta tunnustaa, että omassa yritystoiminnassaan hän on ollut sekä yhteen yritykseen keskittynyt yrittäjä että ”sarjayrittäjä” useassa yrityksessä. ”Olen hankkinut kokemusta useilla eri aloilla, ja näistäkin onnistumisista ja epäonnistumisista kerron omakohtaisia tuntemuksia WORK-messuilla Oulussa, ja nimenomaan siitä, miten yrittäjyydessä on aina tulevaisuutta”, hän sanoo.

PENTTI KIVIRANTA

Asmo Saloranta puhuu WORK 2018 -tapahtumassa keskiviikkona ja torstaina klo 14:00. Lue lisää WORK 2018 -tapahtumasta täältä.

Ilmoittaudu mukaan WORK 2018 tapahtumaan.
Ilmoittaudu
 

← Takaisin